Saimaan kanava
Saima kanal

Kanava Suomenlahden ja Saimaan välillä Viipurista Lappeenrantaan. Kanava on 58 km pitkä, josta kaivettua kanavaa on 33,5 km. Saimaan väylien yhteenlaskettu pituus on noin 440 km, koska useat järvet on liitetty toisiinsa kanavilla.

Ensimmäisiä yrityksiä
Ensimmäisen kerran yritettiin Saimaata kanavoida Viipurin suuntaan jo 1500-luvun alussa, kun linnanpäällikkö Erik Bielke halusi parantaa vesitietä Saimaalta Viipuriin. Oli selvää, että yritys epäonnistui ja ehkä niin oli parempikin. Jos kaivajat olisivat päässeet Lappeenrannan lähistöllä olleen harjun ja kallion läpi, olisi seurauksena voinut olla suuri luonnonmullistus.
Seuraava yritys tuli 100 vuotta myöhemmin, kun kuningas Karl IX määräsi tehtäväksi vesitien Saimaan ja Suomenlahden välille. Tehtävään määrättiin suomensukuinen amiraali Pentti Juusten vuonna 1607. Töitä tehtiin vuoteen 1609, mutta sitten Juusten kuoli ja työt keskeytettiin eikä niitä enää jatkettu.
Se bilder på spåren av denna kanalgrävning här

Ruotsin mielenkiinto Saimaan ja Suomenlahden väliseen vesitiehen väheni Stolbovan rauhan jälkeen vuonna 1617. Pietari Brahe esitti vuonna 1638, että kanava voitaisiin rakentaa aika edullisesti, mutta ehdotus ei saanut kannatusta, koska silloin jo ymmärrettiin kanavan vaativan paljon sulkuja.
1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa tehtiin muutamia ehdotuksia Venäjän viranomaisille kanavan rakentamiseksi, mutta vasta 1820-luvulla tehtiin ensimmäinen selvitys, jonka tietenkin teki Fredrik Hällström. Tutkimuksen tulos oli, että kanava vaatisi 28 sulkua. Valtion rahatilanne oli kuitenkin aika huono, joten mitään päätöstä ei tehty.

Klicka för slussprofil

Total längd

Total lyfthöjd

Antal slussar

Max båtlängd

Max båtbredd

Max båtdjup

Max masthöjd

Max fart

57,2 km

76 m

8

78 m

12,5 m

4,2 m

?

knop


Ensimmäinen Saimaan kanava
Kun myös Viipurissa alettiin osoittaa mielenkiintoa Saimaan kanavaa kohtaa, ryhdyttiin asiaa ajamaan pontevammin. Maanmittaustutkimus kanavoinnista tehtiin vuonna 1834. Myös tässä tutkimuksessa todettiin, että sulkuja tarvitaan 26-28.
Senaattii suhtautui hankkeeseen myönteisesti, mutta ehdotti uusia tutkimuksia. Alustavat tutkimukset valmistuivat vuonna 1838. Suunnitelman tekivät Josef Verving ja C.H. Nyberg. He ehdottivat uutta kanavalinjaa, joka kulkisi pikkujärvien kautta.
Sitten piti päättää sulkujen tekniikasta ja asetettiin komitea edistämään suunnittelua. Ruotsalainen everstiluutnantti J. Edström kutsuttiin asiantuntijaksi tarkastamaan suunnitelmat. Edström teki tarkastusmatkan kanavalinjalle vuonna 1842 ja ehdotti muutamia muutoksia. Tämän jälkeen lähetettiin Verving ja Svante Vestling opintomatkalle Ruotsiin. Vestling oli myös kanavan suunnittelijoita.
Edström opetti heille sulkutekniikkaa ja he kävivät Göta-kanavalla sekä Strömsholmin ja Hjalmarin kanavilla. He pääsivät tutustumaan holvisulkuihin, joiden rakennustekniikan ruotsalaisille olivat englantilaiset opettaneet.
Suunnitelma Saimaan ja Suomenlahden välisestä kanavasta valmistui vuonna 1843. Kanava suunniteltiin rakennettavaksi seitsemän jalkaa (2,07 m) syväksi ja 50 jalkaa (14,84 m) leveäksi. Sulut olisivat 100 jalkaa (29,96 m) pitkiä ja 25 jalkaa (7,42 m) leveitä. Sulkuja olisi kaikkiaan 28.
Isoa hanketta varten perustettiin oma organisaatio, jonka johtajaksi tuli L.G. von Haartman. Kanavan rakentaminen käynnistettiin 16.6. 1845. Rakentaminen jaettiin kahteen piiriin, jotka puolestaan jaettiin kolmeen lohkoon. Pian kuitenkin perustettiin yksi lohko lisää.
von Haartman pyysi Nils Ericsonin tekniseksi asiantuntijaksi ja Ericson tekikin muutoksen kanavalinjaan. Hän suunnitteli linjan ohittamaan erään suon. Tämä oli erinomainen ajatus, sillä kanava pystyttiin rakentamaan kovaan maahan ja osittain kallioon. Lisäksi ratkaisu säästi rahaa, jonka ansiosta voitiin syventää kanava yhdeksään jalkaan sekä tehdä monia muita parannuksia.
Työntekijöitä oli vuosittain 2 000-3 000, joten asuntojakin tarvittiin paljon. Kanavatyömaa oli oma yhteisönsä, jolla oli jopa oma seurakunta pappeineen.
Rakentaminen yläpiirissä kesti kahdeksan vuotta ja tänä aikana tehtiin Saimaan ja Nuijamaanjärven väliin 11 sulkua. Alapiirissä oli koko osuuden vaikein kohta, johon vaadittiin yhdeksän sulkua noin viiden kilometrin matkalle. Alapiirissä tehtiin kaikkiaan 16 sulkua vuosina 1853-56 ja jo aiemmin oli valmistunut Lavolan sulku.
Kanavasta tuli 59,3 km pitkä, josta 36,1 kilometriä oli kaivettua kanavaa.
Kanava valmistui vuonna 1856 ja vihittiin suurin juhlallisuuksin 7. syyskuuta samana vuonna. Kanavassa kulki 1890-luvulle saakka aluksia 2000-3000 vuosittain, mutta sitten liikenne lisääntyi ja esimerkiksi vuonna 1900 kanavan läpi kulki jo lähes 6 000 alusta.

Saimaan kanavan Taipaleen mutkaa esittävä vanha postikortti.

Saman kortin kääntöpuoli.

Saimaan kanavan Taipaleen mutkaa esittävä vanha postikortti.

Saman kortin kääntöpuoli.

Fredrik Liljeström on antanut kortin käytettäväksi tällä sivustolla, ja se on nähtävissä hänen omalla postikorttisivustollaan.

 

Gammalt foto från Saima kanal.
Klicka på bilden
för att se fler
gamla foton
från Saima kanal.


 

Katso lisää kuvia
Mälkiä sulku

Katso lisää kuvia Mustola sulki

Katso lisää kuvia Soskua sulki

Saimaan Kanava Lauritsalan vuoden 1999 asuntomessualueen vieressä Lappeenrannassa. Taustalla oleva silta on osa valtatientä numero 6.

© Kuvat Riitta Kankkunen, 1999

 

Toinen Saimaan kanava
Liikenne kanavassa lisääntyi nopeasti 1900-luvun alussa ja vuonna 1916 kanavasta kulki peräti yli 12 000 alusta. Kanavaa parannettiin vuosina 1897-1903, mutta se ei riittänyt suurelle liikennemäärälle.
Kanavan laajentamista käsiteltiin useita kertoja 1910- ja 1920-luvuilla. Kanavaa ryhdyttiin uusimaan vuonna 1927 rakentamalla Mälkiään uusi sulku. Sulkujen uusiksi mitoiksi tulivat: pituus 75 m, leveys 10,6 m ja syväys 4,5 m.
Työt etenivät vähäisistä määrärahoista huolimatta, mutta vuonna 1934 rakennustyö käynnistyi täydellä teholla. Ennen sodan puhkeamista vuonna 1939 ehdittiin rakentaa monta uutta sulkua. Uusilla suluilla korvattiin useita vanhoja sulkuja, joten sulkujen määrä väheni.

Kolmas Saimaan kanava
Suomi alkoi pian sodan päättymisen jälkeen tunnustella mahdollisuuksia avata kanava jälleen liikenteelle, mutta kesti noin 15 vuotta, ennen kuin Neuvostoliitto lupasi vuokrata kanava-alueen Suomelle. Hallitus esitti eduskunnalle, että kanava mitoitettaisiin aluksille, jotka ovat 65 m pitkiä ja 9,6 m leveitä ja joiden syväys on 4,2 m. Eduskunta kuitenkin edellytti, että on tutkittava myös mahdollisuus suuremmille aluksille.
Näiden selvitysten jälkeen päätettiin kanava rakentaa aluksille, joiden pituus on 78 m, leveys 11 m, syväys 4,2 m ja mastonkorkeus 24,5 m. Avokanavosuuksien pohjan leveys päätettiin 28-45 metriksi. Kanavan rakentaminen alkoi 15. marraskuuta vuonna 1963.
Kanava avattiin liikenteelle vuonna 1968. Se oli 43 km pitkä ja siinä oli kahdeksan sulkua, joissa putouskorkeudet olivat 5,5-12,7 m. Samaan aikaan oli rakennettu Saimaalle syväväylä Varkauteen ja Joensuuhun. Myöhemmin syväväylä tehtiin myös Kuopioon, Puhokselle ja Siilinjärvelle.
Kanavan vaatimaton liikenne oli aluksi pettymys, mutta 1970-luvulla liikenne alkoi voimakkaasti lisääntyä. Kanavaa on korjattu valmistumisen jälkeen useita kertoja ja nykyisin sen läpi voi kulkea aluksella, jonka pituus on 82,5 m, leveys 12,6 m, syväys 4,35 m ja mastonkorkeus 24,5 m. Nykyisin kanavan kautta kuljetetaan tavaraa noin 2,4 miljoonaa tonnia vuodessa.
Kanavan vuokrasopimus päättyy vuonna 2013.

Talviliikenne Saimaalla
Saimaan kanava on suljettuna pari-kolme kuukautta talvisin, vaikka sulkuporteissa on jäänsulatuslaitteisto. Ongelmat ovat avokanavaosuudella, jolla jäät kasautuvat paksuiksi röykkiöiksi. Silloin on mahdotonta pitää väylää auki edes jäänmurtajan avulla. Nyt suunnitellaankin, että kanavaan voitaisiin johtaa voimaloiden lauhdevettä estämään jäätymistä.
Talviliikenne Saimaan syväväylillä alkoi vuonna 1990. Hinaaja/jäänmurtaja m/sArppe pitää syväväylät avoinna ja puutavaraa kuljetetaan rahtialuksella ja proomuilla. Saimaan talviliikennettä hoitaa varustamo Mopro Oy.

Mopro Oy suomeksi ja englanniksi http://www.mopro.fi

Tarmo Hurskainen © 2005

Youtubessa on vanha Saimaan kanavaa esittävä filmi. Klikkaa kuvassa olevaa nuolta.

Saimaan kanavan museo sijaitsee Mälkiän ja Mustolan alueella.
Siellä voi tutustua kanavarakenteisiin ja -rakennuksiin eri ajoilta. Saimaan kanavan historiasta kertova näyttely on entisessä kanavan yläpiirin piiripäällikön virkatalossa, joka on rakennettu vuonna 1845. Museon arvokas piha-alue on äskettäin kunnostettu. Ulkorakennuksessa oleva näyttely esittelee Suvorovin kanavia.

 


Lähteet: Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia. Otava 1991.
Ole hyvä ja lähetä kommenttejasi ja mahdollisia lisätietoja ruotsiksi tai englanniksi Bosse Arnholmille tai suomeksi Riitta Kankkuselle, tai Tarmo Hurskainen.

Denna sida på svenska

Klikkaa tätä sulkuporttia päästäksesi takaisin Suomen kanavien etusivulle.

 

Tätä sivua on muutettu viimeksi 12-10-16