Suomen kanavat
Suomessa on kaikkiaan 32 merenkulkulaitoksen ylläpitämää sulkukanavaa, joista Saimaalta Suomenlahdelle johtava Saimaan kanava on suurin ja tärkein. Näiden lisäksi on muutamia muita sulkukanavia, joiden ylläpidosta vastaa jokin muu taho kuin Merenkulkulaitos.
Lisäksi Suomessa on yli 60 liikennöitävää avokanavaa.
Merenkulkulaitos ylläpitää Suomen sisävesillä noin 7 900 km pitkää väylästöä. Sen lisäksi on muitä väyliä huviveneille. Yhteensä väyliä sisävesillä on hiukan yli 9 500 km.
Ensimmäinen sulku Suomeen rakennettiin ilmeisesti Karjaalla sijaitsevaan Mustioon vuonna 1745. Toinen sulku rakennettiin Pohjan kuntaan Antskogiin 80 vuotta myöhemmin vuonna 1824.
Suomen kanavat ovat verrattain lyhyitä ja yhdistävät toisiinsa laajoja vesistöalueita. Useimmat kanavat palvelevat nykyisin matkailua, mutta Saimaalla on syväväylä suuremmille rahtialuksille. Saimaan kanavan kautta kuljetetaan nykyisin noin 2,4 miljoona tonnia tavaroita vuosittain. Määrä on ollut viime vuosina selvässä kasvussa. Muilla kanavilla yhteensä kuljetetaan noin 1,2 miljoonaa tonnia vuosittain. Viime vuosina uitot ovat tosin vähentyneet jyrkästi.
Suomen vilkkain sulkukanava on Vääksyn kanava, jossa vuosittain on yleensä yli 5 000 sulutusta. Muita vilkkaita kanavia ovat Murole,
Valkeakoski, Lempäälä, Taipale, Konnus, Kalkkinen ja Joensuu.
Matkustajaliikenne sisävesillä on vähentynyt 2000-luvulla, ja vuonna 2007 sisävesilaivat kuljettivat noin 400 000 matkustajaa. Matkustajamäärä suurimmilla vesistöillä jakaantui vuonna 2007 seuraavasti: Vuoksen vesistössä 175 000, Kokemäenjoen vesistössä 153 000 ja Kymijoen vesistössä 63 000 matkustajaa. Matkustajamääriltään suurin sisävesisatamakaupunki oli vuonna 2007 ylivoimaisesti Tampere noin 133 000 matkustajalla. Kuopiossa oli matkustajia 56 000.
Suomen vesitieyhdistys perustettiin vuonna 1981 edistämään vesiteiden kehittämistä ja kanavien rakentamista.
Lähteet: Nationalencyklopedien, Höganäs 1991, Svensk Uppslagsbok 1948, Myllykylä T. Suomen kanavien historia. Helsinki: Otava; 1991, med flera.
Ole hyvä ja lähetä kommenttejasi ja mahdollisia lisätietoja ruotsiksi tai englanniksi Bosse Arnholmille tai suomeksi Riitta Kankkuselle. tai Tarmo Hurskainen.
Denna sida på svenska
Tätä sivua on muutettu viimeksi