Konnuksen kanava
Konnus kanal

Konnuksen kanava sijaitsee Leppävirralla. Kanavalle pääset, kun ajat tietä numero 534. Kirkonkylän suunnasta tultaessa kanavalle vievä tie kääntyy vasemmalle, ja viitassa lukee "Konnuksen kanava". Keskustasta on kanavalle noin 7 km.
Konnuksen kanavalle pääset myös tieltä 23 ja käännyt tielle 534 noin 26 km päässä Varkaudesta Joensuun suuntaan.

Syväväylä ja kanavat
Savonlinnan ja Kuopion välinen syväväylä rakennettiin kulkemaan Varkauden kautta 1969 - 1972.Taipaleen ja Konnuksen suurten sulunrakennustöiden jälkeen rakennettiin viisi uutta avokanavaa. Pussilantaipale (1969 - 1970), Alajärvi (1970 - 1972) ja Pitkälänniemi (1971 - 1972) rakennettiin Unnukan ja Haukiveden välille. Muuraispuro (1969 - 1970) tehtiin Unnukan ja Voipaalanselän välille sekä Rahasalmi (1970 - 1971) Voipaalanselän ja Koirusselän välille. Kaikkien kanavien pohjaleveys on 30 metriä.


Ensimmäinen Konnuksen kanava 1836 - 184
Konnuksen ja Taipaleen kanavilla on yhteinen historia. Ne rakennettiin lähes samaan aikaan Savonlinnan ja Kuopion välille.
Kanavanrakennus aloitettiin loppukesästä 1836 kaivamalla kanavalinja. Taipaleessa ja Konnuksessa otettiin käyttöön uusia menetelmiä, ja kalliota räjäytettiin ruudilla. Tästä huolimatta kaivu- ja räjäytystyö vei melko pitkään, koska kanavalinja alavirtaan päin oli kalliota ja suurin osa työvoimasta oli keskitetty Taipaleen kanavatyömaalle.
Konnuksen sulku piti rakentaa puusta. Vesistöjen välinen korkeusero oli vain kolme jalkaa, ja sen vuoksi ei katsottu tarvittavan yhtä vahvaa järjestelmää kuin Taipaleessa. Lisäksi haluttiin säästää voimavaroja. Aluksi kanavointi oli ajateltu ratkaistavan Konnuksen koskea syventämällä.
Sulkupiirustus on säilynyt, mutta relaatiopiirustukset ovat kadonneet. Tämän vuoksi kanavointitöiden edistymistä on vaikea seurata.
Sulunrakennus aloitettiin 1839 - 1840, jolloin sulun yläosa valmistui. Piirustuksen mukaan sulkuun rakennettiin samanlaiset kiviset tukimuurit kuten Taipaleessa. Sulku valmistui heinäkuussa 1841. Koirusveden ja Äimisveden välinen väylä valmistui ruoppausten jälkeen kesällä 1842.
Taipaleen ja Konnuksen kanavien rakentaminen vei viitisen vuotta, ja ne ovat ensimmäiset valtion rakennuttamat sulkukanavat Suomessa. Valmistumisensa aikoihin ne olivat pohjoisimmat sulkukanavat koko maailmassa asialla oli tuohon aikaan suuri isänmaallinen merkitys, koska Suomi oli vielä osa Venäjää.

Kokonaispituus

Putouskorkeus

Sulkujen lukumäärä

Kokonaisleveys

Suurin syvyys

366 m

0,6 m

1

13,6 m

2,15 m


Konnuksen toinen kanava 1865 - 1867

Vasemmalla puolella näkyy uittosulun pää (1917 - 1919). Tukkinippujen takana näkyy 1865 - 1867 rakennettu kanava.

1865 - 1867 rakennettu sulku häämöttää nykyisen sulun takana.

Sulun kivityötä.

Vasemmalla puolella näkyy uittosulun pää (1917 - 1919). Tukkinippujen takana näkyy 1865 - 1867 rakennettu kanava..

1865 - 1867 rakennettu sulku häämöttää nykyisen sulun takana.

Sulun kivityötä.

© Kuvat Riitta Kankkunen

1865 - 1867 rakennettu sulku. Sulkua käytetään nykyään venelaiturina.

Höyrylaiva Hyry sulun edessä.

1865 - 1867 rakennetun kanavan sulkuportit.

1865 - 1867 rakennettu sulku. Sulkua käytetään nykyään venelaiturina.

Höyrylaiva Hyry sulun edessä.

1865 - 1867 rakennetun kanavan sulkuportit.

© Kuvat Riitta Kankkunen

Konnuksen toisen kanavan rakennustyöt aloitettiin toukokuussa 1865. Sulku suunniteltiin hieman idemmäs vanhasta sulusta. Töitä valvoi piiri-insinööri Lennart Forstén, ja työnjohtajana oli insinööri Bror Berndt Höök. Lisäksi työmaalla oli useita rakennusmestareita, jotka työskentelivät Höökin apulaisina, mutta ainoastaan A. Brinck on mainittu lähteissä nimeltä.
Työt aloitettiin kanavalinjan kaivamisella. Maaperä oli soraa ja kalliota, jonka vuoksi kaivutyöt saatiin valmiiksi ensimmäisenä työvuotena, mutta räjäytystöihin kului pidempään. Ensimmäisenä vuotena rahaa kului kaiken kaikkiaan 100 000 markkaa senaatin työtä varten myöntämästä 250 000 markan kokonaissummasta.
Toisena työvuotena louhintatyö jatkui. Ylä- ja alavirtaan rakennettiin padot estämään veden tulvimista kaivantoon, mutta tästä huolimatta tarvittiin höyrykäyttöinen pumppu. Tällaisia pumppuja oli käytetty myös Saimaan kanavan rakennustöissä.
Louhintatyöt lopetettiin vuonna 1866 ja kivisulku muurattiin. Alkuperäissuunnitelman mukaan piti rakentaa mitoiltaan Saimaan kanavan sulkuja vastaava sulku (pituus 35,6 m, leveys 7,42 m ja syvyys 2,67 m). Töiden aikana päätettiin kuitenkin rakentaa sulusta 59,4 metriä pitkä. Ratkaisu mahdollisti kahden aluksen suluttamisen yhtä aikaa, ja sulusta tuli myös esikuvaansa leveämpi (7,7 metriä). Tehdystä muutoksesta ei ole säilynyt kirjallisia tietoja, mutta on todennäköistä, että muutoksesta sovittiin työnjohdon ja valtion kesken. Sulkuportteja lukuun ottamatta uusi sulku valmistui vuoden 1866 lopulla.
Talvi 1866 - 1867 oli erittäin kova ja pitkä, ja se aiheutti ongelmia kolmantena työvuotena. Vettä ja jäätä jouduttiin poistamaan sulusta, ja se tuli kalliiksi. Vähitellen kävi selväksi, että myönnetyt varat eivät riittäisi työn loppuun asti saattamiseksi, ja valtio myönsi 20 000 markan lisämäärärahan.
Konnuksen toinen kanava valmistui liikennöitävään kuntoon kesäkuun 1867 lopulla, mutta viimeistelytöitä jatkettiin vielä 1868. Kanavan kokonaishinnaksi tuli 272 000 markkaa.

Kokonaispituus

Putouskorkeus

Sulkujen lukumäärä

Kokonaisleveys

Suurin syvyys

267 m

0,6 m

1

7,7 m

2,67 m


Konnuksen kolmas kanava 1917 - 1929

Uittosulku (1917 - 1919) rakennettiin vanhimman sulun paikalle.

Uittosulku toisesta suunnasta.

Uittosulku (1917 - 1919) rakennettiin vanhimman sulun paikalle.

Uittosulku toisesta suunnasta.

© Kuvat Riitta Kankkunen

Konnuksen ensimmäinen sulku (1836 - 1841) muutettiin uittosuluksi vuosien 1917 ja 1919 aikana laajentamalla olemassa olevaa sulkua. Uudesta sulusta tuli seitsemän metriä leveä ja 125 metriä pitkä. Pitkän sulun katsottiin olevan tavallisia sulkuja nopeampi tukkinippujen sulutuksessa. Sulun valtavasta koosta saatu hyöty oli kuitenkin vain puolet arvioidusta. Tuon ajan porttitekniikka salli sulun avaamisen vasta, kun sulussa vedenpinta oli samalla tasolla kuin sulun ulkopuolella. Tämän vuoksi tukkeja sulutettiin samalla tavoin kuin aluksia, ja niput piti vetää käsin tai tehtävään tarkoitetun vetojärjestelmän avulla sulkuun ja siitä ulos, ja tähän kului runsaasti aikaa.

Kokonaispituus

Putouskorkeus

Sulkujen lukumäärä

Kokonaisleveys

Suurin syvyys

125 m

0,7 m

1

7 m

m


Konnuksen neljäs kanava 1969 - 1971

Nykyinen sulku Varkauteen päin. Kaksi vanhaa sulkua ovat nykyisen sulun vasemmalla puolella, mutta eivät näy tähän.

Sulku ylävirtaan, Kuopioon, päin.

Varkauden puoleiset portit avautuvat. Vedenpintojen ero on hyvin pieni.

Nykyinen sulku Varkauteen päin. Kaksi vanhaa sulkua ovat nykyisen sulun vasemmalla puolella, mutta eivät näy tähän.

Sulku ylävirtaan, Kuopioon, päin.

Varkauden puoleiset portit avautuvat. Vedenpintojen ero on hyvin pieni.

© Kuvat Riitta Kankkunen

Suunnitelma uuden syväväylän rakentamiseksi Savonlinnan ja Kuopion välille esiteltiin vuonna 1967. Konnuksen vanhaa kanavaa (18651867) ei voitu hyödyntää, koska se oli liian pieni uitolle, ja Konnuksen uittosulku (1917 - 1919) oli liian hidas ajan vaatimuksiin nähden.
Kolmea eri vaihtoehtoa selviteltiin. Ensimmäinen vaihtoehto oli muuttaa vanha sulku avokanavaksi.Tämä ratkaisu oli teknisesti täysin mahdollinen, koska ympäröivien vesistöjen pintojen ero oli vain 50 cm ja ongelma voitaisiin ratkaista rakentamalla pato.
Toisena vaihtoehtona oli 500 metriä pitkän ja 36 metriä leveän suursulun rakentaminen. Tällaisella olisi voitu suluttaa kokonainen tukkilautta kerralla. Kolmantena vaihtoehtona oli rakentaa Taipaleen kanavan tyyppinen pienempi sulku vanhojen sulkujen eteläpuolelle. Uusi sulku piti rakentaa 1917 - 1919 rakennetun uittosulun viereen. Tämä vaihtoehto oli 1,4 miljoonaa markkaa halvempi kuin puolen kilometrin mittainen suursulku. Kolmas vaihtoehto valittiin.
Päätös Konnuksen uuden sulun rakentamisesta tehtiin lokakuussa 1968, ja seuraavan vuoden lopussa aloitettiin rakennustyöt. Sulku rakennettiin kallioon, mutta sulun seinät tehtiin betonista. Sulku on samanlainen kuin Taipaleessa Varkaudessa. Kanava maksoi noin 7,5 miljoonaa markkaa.

Kokonaispituus

Putouskorkeus

Sulkujen lukumäärä

Kokonaisleveys

Suurin syvyys

160 m

0,6 m

1

13,3 m

4,8 m


Konnuksen kanavamiljöö tänä päivänä

Sulkujen välinen kannas.

Huvimaja sulkujen välisellä kannaksella.

Vene lähtee sulusta pohjoiseen (Kuopioon) päin.

Sulkujen välinen kannas.
© Kuva: Riitta Kankkunen

Huvimaja sulkujen välisellä kannaksella.
© Kuva: Riitta Kankkunen

Vene lähtee sulusta pohjoiseen (Kuopioon) päin.
© Kuva: Ville Toivanen

Konnuksessa on nähtävissä kolme vierekkäistä sulkua ja koski. Vanhin muunnettiin uittosuluksi, joten vanhinta sulkua ei enää ole. Nykyisen vilkasliikenteisen kanavan yli ei valitettavasti ole tehty siltaa, ja uuden sulun yli on mentävä portteja pitkin, jos haluaa nähdä vanhat, jäljellä olevat sulut. Vanhojen sulkujen yli on sillat.

Riitta Kankkunen © 2004

Ylävirrasta sulkuun päin.

© Kuva: Sami Vastela

Ylävirrasta sulkuun päin.

Lähde: Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia, Helsinki: Otava; 1991, ja Riitta Kankkusen käynnit.
Ole hyvä ja lähetä kommenttejasi ja mahdollisia lisätietoja ruotsiksi tai englanniksi Bosse Arnholmille tai suomeksi Riitta Kankkuselle.

Denna sida på svenska

Klikkaa tätä sulkuporttia päästäksesi takaisin Suomen kanavien etusivulle.

 

Tätä sivua on muutettu viimeksi