Joensuun kanava
Joensuu kanal
Joensuun kanavaJoensuun kanava on yksi Pielisjoen kanavista ja sijaitsee Joensuun keskustassa Siltakadun itäpäässä.
Kanava on keskustasta rautatieasemalle vievän kadun ensimmäisen sillan kohdalla. Saman reitin varrella ovat Itäkoski ja Länsikoski.
| 
| 
| 
|
Vanhasta 19181923 rakennetusta sulusta on jäljellä vain sulun itäreuna nykyisen valvontatornin vieressä.
| Vanhan sulkuportin rakenteita, jotka ovat varkautelaisen Paul Wahlin konepajan valmistamia.
| Vanhan kanavan kiveystä. Nykyinen valvontatorni on kuvan vasemmassa reunassa.
| Kanavoinnin muistomerkki. Merkissä lukee: Alexander II Pielis joen kanava 1874 - 1879.
|
© Kuvat Riitta Kankkunen, 2004
Joensuun ensimmäinen kanava 1876 - 1877 ja 1918 - 1923
Joensuun kanavan kaivutyöt aloitettiin elokuussa 1876. Berndt Höök oli suunnitellut paikalle kivisulun, mutta maaperän laadun vuoksi päädyttiin rakentamaan puusulku.
Yläpuolinen kanavan osa erotettiin joesta ponttonilla, ankkuroitiin paikalleen. Ponttonisillan tarkoituksena oli auttaa laivoja ajamaan sulkuun.
Kanava valmistui melko nopeasti ja avattiin liikenteelle kesäkuussa 1877. Työt toki jatkuivat; Joensuusta tuli koko Pielisjoen väylän hallinnollinen keskus. Alueelle rakennettiin asunnot kanavan päällikölle, rakennusmestarille, kasöörille ja alueen valvojalle.
Sulku rakennettiin betonista vuosina 19181923.
Kanavan mitat
Kokonaispituus
| Putouskorkeus
| Sulkuja
| Sulun pituus
| Sulun leveys
| Sulun syvyys
|
537 m
| ? m
| 1
| 35,6 m
| 7,7 m
| 2,1 m
|
| 
| 
|
Nykyinen Joensuun kanava. Vanhan sulun jäänteet ovat kuvassa näkyvän Joensuu-kyltin takana ja muistomerkki on kosken rannalla kyltin oikealla puolella.
| Joensuun kanava ja Länsikoski sekä yksi kaupungin monista uimarannoista (Ilosaari) sekä ravintola Karjalan talo.
| Sulku alavirtaan päin.
|
© Kuvat Riitta Kankkunen, 2004
| 
| 
|
Kanavan torni ja sulku kesäkuussa 2005.
| Kanava-alue ja Länsikoski kesäkuussa 2005; ravintolalaiva Elina vasemmalla.
| Kanavan torni remontoitiin syksyllä 2004 ja seuraavana talvena.
|
© Kuvat Riitta Kankkunen, 2006
Joensuu toinen kanava 1971 - 1973
Pielisjoki on aina ollut tärkeä uittoväylä. Nippu-uittoa pidettiin kannattavampana kuin vanhaa irtouittoa. Kaltimon kanavan nykyinen suursulku valmistui 1959. Kuurnan kanava uusittiin 1971. Uudet suursulut olivat tehokkaampia kuin Joensuun vanha, kapea ja lyhyt sulku, joka oli aivan liian pieni tukkilautoille ja proomuille.
Ennen päätöstä uuden sulun rakentamisesta harkittiin leveää avokanavaa ja kapeaa avokanavaa vanhan sulun paikalle. Samaan aikaan suunniteltiin kahta erilaista avokanavaa Länsikoskeen. Avokanava olisi aiheuttanut ongelmia, joten päätettiin rakentaa uusi suursulku. Sulun rakentamista edisti ajatus kosken säilyttämisestä.
Uusi suursulku rakennettiin 1971 - 1973. Vanha sulku purettiin osittain, ja uusi rakennettiin betonista. Uuteen uittosulkuun asennettiin sektoriportit, ja kanava on täysin sähköistetty. Valvontatornin tekniikka oli aikanaan edistyksellistä, ja tornista pystyttiin avaamaan jopa lähes kilometrin päässä ylävirran puolella oleva rautatiesilta.
Kanavan mitat
Kokonaispituus
| Putouskorkeus
| Sulkuja
| Sulun pituus
| Sulun leveys
| Sulun Syvyys
|
? m
| 0,3 m
| 1
| 160 m
| 16 m
| 2,4 m
|
| 
| 
|
1970-luvun porttitekniikkaa. Kanavan valmistumisen jälkeen porttien yli sai kävellä kuka tahansa, mutta nykyisin se on sallittua vain kanavan henkilökunnalle.
| Väylä Nurmeksen suuntaan.
| M/S Vinkeri saapumassa Joensuun kanavaan.
(Kyllikki Kankkunen 1991).
|
© Kuvat Riitta Kankkunen, 2004.
Matkustaja-alusi ajaa sulkuun.
© Kuvat 2007 Juha Pitkänen
| 
| 
| Vanha höyrylaiva Joensuun kanavassa.
© Kuvat Riitta Kankkunen, 2008
| 
|
Joensuun kanava tänä päivänä
Vanhasta sulusta on jäljellä vain kuvan osoittaman verran eli sulun itäpuolen kiveys.
Nykyinen sulku on tyypillinen 1970-luvun betonisulku. Pielisjoen kanavoinnin muistomerkki on nykyisen sulun ja Länsikosken välisessä saaressa. Muistomerkki räjäytettiin 1917, koska Venäjän kaksipäistä kotkaa pidettiin vanhan vallan symbolina. Muistomerkki uusittiin 1968 ja kotka on taas paikallaan.
Riitta Kankkunen © 2005
Lähteet: Joensuun kaupungin historia. Osa I. Joensuu: Kirjapaino Oy Maakunta; 1985. Myllykylä T. 1991. Suomen kanavien historia. Helsinki: Otava; 1991. Pielisjoen laiva- ja uittoväylä. Tutkimus Joensuun kaupunginkosken kanavoinnista. Helsinki: Tie- ja vesirakennushallitus, Vesitieosasto. 30.9.1968. Suomen muistomerkit. Osa X. Nousiainen: Väriteos Henna Oy; 2000. Omat käynnit.
Ole hyvä ja lähetä kommenttejasi ja mahdollisia lisätietoja ruotsiksi tai englanniksi Bosse Arnholmille tai suomeksi Riitta Kankkuselle.
Denna sida på svenska 
Klikkaa tätä sulkuporttia päästäksesi takaisin Suomen kanavien etusivulle.
Tätä sivua on muutettu viimeksi
