Valkeakosken kanava
Valkeakoski kanal
Laiva Oy Matkailun vesibussi m/s Birger Jaarl kanavassa 1940-50-lukujen taitteessa.
Katso lisää historiallisia kuvia Ari Sirénin kokoelmasta.
Valkeakosken kanava yhdistää Mallasveden ja Vanajan Kokemäenjoen vesistössä.
Kokemäenjoen vesistössä Längelmäveden reitin ja Mallasveden-Hauhon reitin vedet laskevat Vanajaveteen Valkeakosken kautta. Koski oli kuitenkin esteenä lisääntyvälle vesiliikenteella 1850-luvun puolivälissä. Vaikka ylävirrassa olleita pienempiä koskia oli jo perattu 1818-20, vesiväylä katkesi edelleen Valkeakoskeen, jossa putous oli lähes 5,5 metriä.
Vaikka valtiopäivillä muutamat epäilivätkin hyankkeen kannattavuutta, päätettiin valtiopäivillä vuonna 1864 myöntää määräraha kanavan tekemiseksi Valkeakoskelle. Työt aloitettiin keväällä 1866. Ensimmäisenä kohteena oli Apianvirta, joka sijaitsee noin kilometrin kanavan yläpuolella. Erääseen Apianvirran haaraan kaivettiin kanava, jonka ansiosta aluksilla oli mahdollisuus liikennöidä Valkeakosken yläpuolelle saakka vuonna 1867. Apian kanavan kautta kulkee väylä edelleenkin.
Sulkukanava sijoitettiin kosken pohjoispuolelle. Siihen tuli kaksi sulkukamaria, joiden pituudet olivat 35,6 m ja leveydet 7,55 m. Kanavatyöt edistyivät ripeästi ja jo vuonna 1869 kesällä liikenne kanavan kautta alkoi, vaikka viimeistelytöitä tehtiin edelleen. Kanavan viereen rakennettiin samalla kanavankaitsijan talo.
Kanavalle kehittyi nopeasti vilkas tavaraliikenne, vaikka matkustajaliikenne olikin vähäisempää. Ongelmiakin tuli vastaan, sillä reitin syväys oli vain noin 1,5 metriä. Vähävetisinå aikoina kanavan kautta eivät voineet liikkua pienemmätkään alukset. Väylää kanavan yläpuolella jouduttiinkin ruoppaamaan usein.
1900-luvulla Valkeakosken kanavasta kehittyi vilkas uittoväylä. Vuonna 1950 kanavassa oli uittoja 250 000 tonnia. Uittoja haittasi kuitenkin väylien ja kanavan mataluus. Väylän syväys oli 1,5 metriä, mutta joinakin vuosina vettä ei ollut kuin vajaat 1,3 metriä.
Tästä syystä 1940-luvun lopulla käynnistettiin tutkimukset uittosulun rakentamiseksi. Tutkimuksissa selvisi heti, että vanhaa kanavaa ei kannattanut laajentaa, koska sinne täytyi mennä ylävirrasta hankalasti poikkivirtaan kääntyen.
Uusi sulkukanava päätettiinkiin rakentaa kosken eteläpuolelle voimalaitoksen viereen. Sulun pituudeksi tuli 160 m, leveydeksi 8 metriä ja syvyydeksi 2,5 metriä. Valkeakosken uusi kanava rakennettiin 1950-55. Vanha kanava täytettiin 1960-luvun alussa. Vuosina 2002-05 Myllysaaren museosäätiö kunnosti koko aluetta. Siinä yhteydessä osa vanhasta kanavasta kaivettiin esiin ja sen yli rakennettiin alkuperäisen mallin mukainen silta.
Vähitellen kuitenkin tiekuljetukset syrjäyttivät uitot, jotka loppuivat tällä reitillä 1960-luvun lopussa. Nykyisin kanava palvelee matkailua ja erityisesti veneliikennettä. Laivaliikenne on vähäistä, koska sekä Längelmäveden reitille että Hauhon reitille suuntautuneet laivamatkailureitit on lopetettu toistaiseksi. Kanava muutettiin automaattikäyttöiseksi itsepalvelukanavaksi muutama vuosi sitten.
Kanavassa on nykyisin 3000-4000 sulutusta vuosittain.
.
Tarmo Hurskainen © 2006
