Saapaskosken kanava
Saapaskoski kanal

1877 - 1878
Saapaskosken kanavalle pääsee kahta eri reittiä pitkin.
Voit ajaa Joensuusta 6-tietä pohjoiseen noin 13 km ja kääntyä Lieksaan vievälle tielle numero 73. Aja noin 18 km Lieksaan päin ja etsi oikealla puolella tietä oleva mustavalkoinen kyltti UPM Kaltimon voimalaitos. Käänny oikealle, aja rautatien yli ja pian näet Kaltimon uittosulun ja vesivoimalaitoksen patoineen. Aja voimalaitoksen ja uittosulun ohi ja jatka punatiilisten rivitalojen ja muistomerkin ohi. Päädyt kapealle hiekkatielle. Kävele noin 50 metriä tietä pitkin kunnes näet hieman leveämmän tien ja käänny oikealle. Jatka punaisen varastorakennuksen ohi ja käänny edelleen oikealle. Näet edessäsi punakeltaisen puomin ja penkereen. Kävele puomin ohi ja jatka patopengertä eteenpäin.
Patopenkereen jälkeen on ruskea kyltti, jossa lukee "Metsästys kielletty". Käänny vasemmalle ja seuraa polkua noin 1,5 km. Hetken kuluttua näet kanavalinjan polun vasemmalla puolella. Seuraa polkua, sitä pitkin pääset suoraan sululle. Kanavalinjan rantaa voi seurata, mutta varo laivojen sivuutusallasta. Kanavassa on erittäin kova virta. Kannattaa hankkia Peruskartta numero 4242 02 ENO. Saapaskosken kanava on merkitty karttaan.
Jos tulet Jakokosken kanavamuseolta päin, jatka tietä Mönnin suuntaan ja käänny vasemmalle Pilkkasuolle päin. Aja noin 10 km kunnes tien vasemmalla puolella on kyltti Saapaskosken kanava. Tie vie suoraan kanavalle.


Saapaskosken sulku ja silta sulun yli myötävirtaan päin.	Venelaituri tänne mutta ei pidemmälle!	Yläportin kynnys estää veneliikenteen. Virta on vaarallisen kova koko kanavalinjassa.	Kanava ylävirtaan päin ja kanavanvartijan talo.

Aallonmurtaja. Kivet pysyvät paikallaan järeän rautalangan avulla.
Kanavan ja entisen kosken välinen aallonmurtaja.
Joskus joku avasi tätäkin porttia, mutta ei avaa enää. Rannalla on lukuisia pollareita.
Kanavanvartijan talo kesällä 2004. Oven yläpuolella lukee Saapaskoski.

Sulku kanavasaaren puolelta kuvattuna alavirtaan päin.
Polku seuraa jonkin matkaa kanavalinjaa ja kääntyy hetken kuluttua metsään päin. Tätä kautta pääsee Kaltimon uittosululle.
Allas sivuuttaville laivoille.
Kanavalinja vastavirtaan päin ja hyvä esimerkki luonnon voimasta kiveys alkaa kadota sammalen alle.

Kanavan suu ylävirrasta päin mantereen puolella.
Kanavaan kaatunut kuusi. Kanavalinja myötävirtaan päin.
Kanavan suu näkyy puiden välistä.
Veneet siirretään vinssillä Välivedestä Alusveteen ja päinvastoin. Vesialue kuuluu Pielisjokeen.

Sulunrakennus
Saapaskoskella työt aloitettiin vuonna 1877, ja Saapaskoski oli viimeinen Pielisjoen kanavista. Kanavalinja kulki kapean kannaksen läpi noin 500 metrin päässä koskesta. Kaivutyöt aloitettiin metsänhakkuun ja patojen rakentamisen jälkeen. Talvella rakennettiin kanavanvartijan rakennukset ja sulun paikka räjäytettiin kallioon. Puusulku ja sivuuttavien laivojen allas valmistuivat 10.10.1878.
Puusulku muutettiin kivisuluksi 19121913. Sulku jäi pois käytöstä Kuurnan vesivoimalaitoksen valmistumisen jälkeen 1971.

Kanavan mitat

Kanavalinjan pituus
Putouskorkeus
Sulkujen lukumäärä
Sulun pituus
Sulun leveys
Sulun syvyys

510 m
? m
1
35,6 m
7,7 m
2,1 m

Saapaskosken kanava nykyisin
Saapaskoskella ovat jäljellä sulkukammio, kanavanvartijan talo ja kivinen aallonmurtaja, mutta sulkuportit on viety pois. Sulun yli pääsee puista siltaa myöten. Vesi virtaa vapaasti sulun läpi ja virta on erittäin voimakas. Sulun yläportin kynnys on näkyvissä ja estää kaiken veneliikenteen.
Kanavalinjan molemmissa päissä on varoituskyltit, joissa kielletään kanavassa purjehtiminen. Kaikki eivät ole kieltoa noudattaneet, ja muutama vuosi sitten kanavaan hukkui purjehtija, jonka vene oli kaatunut sulun kynnykseen. Kanavalinjan vanhat kiveykset näkyvät vielä, vaikka luonto onkin jo alkanut kätkeä niitä sammalten alle. Sulun alue on kaunis ja hyvin hoidettu, ja kanavanvartijan talo näyttää olevan päällisin puolin kunnossa. Karjalaisessa 1998 ilmestyneen artikkelin mukaan on keskusteltu itsepalvelusulun rakentamisesta Saapaskoskelle. Nykyisin veneet vedetään vinssillä patopenkereen yli, joten toimiva sulku helpottaisi liikennöintiä huomattavasti. Saapaskoski kuuluu Enon kunnan kulttuurihistoriallisesti tärkeimpiin suojelukohteisiin, kuten Kaltimon ja Häihän kanavat.

Källor: Myllykylä T. Suomen kanavien historia. Helsinki: Otava; 1991. Paihola ei hullumpi kylä. Pieksämäki: RT-Print; 2002. Karjalainen 22.4.1998: Pielisjoen rantakaavoitus muokkaa Enon keskeisintä ympäristöä. Riitta Kankkusen käynnit.

Ole hyvä ja lähetä kommenttejasi ja mahdollisia lisätietoja ruotsiksi tai englanniksi Bosse Arnholmille tai suomeksi Riitta Kankkuselle.

Denna sida på svenska

Klikkaa sulkuporttia päästäksesi takaisin Suomen kanavien valikkoon.

Tätä sivua on muutettu viimeksi


Aallonmurtaja. Kivet pysyvät paikallaan järeän rautalangan avulla.	Kanavan ja entisen kosken välinen aallonmurtaja.	Joskus joku avasi tätäkin porttia, mutta ei avaa enää. Rannalla on lukuisia pollareita.	Kanavanvartijan talo kesällä 2004. Oven yläpuolella lukee Saapaskoski.


Sulku kanavasaaren puolelta kuvattuna alavirtaan päin.	Polku seuraa jonkin matkaa kanavalinjaa ja kääntyy hetken kuluttua metsään päin. Tätä kautta pääsee Kaltimon uittosululle.	Allas sivuuttaville laivoille.	Kanavalinja vastavirtaan päin ja hyvä esimerkki luonnon voimasta kiveys alkaa kadota sammalen alle.


Kanavan suu ylävirrasta päin mantereen puolella.	Kanavaan kaatunut kuusi. Kanavalinja myötävirtaan päin.	Kanavan suu näkyy puiden välistä.	Veneet siirretään vinssillä Välivedestä Alusveteen ja päinvastoin. Vesialue kuuluu Pielisjokeen.

Kanavalinjan pituus	Putouskorkeus	Sulkujen lukumäärä	Sulun pituus	Sulun leveys	Sulun syvyys
510 m	? m	1	35,6 m	7,7 m	2,1 m

Saapaskosken kanava Saapaskoski kanal

Saapaskosken kanava
Saapaskoski kanal