Rikalan kanavalla oli tarkoitus avata vesitie Pyhäjärven ja Vanajaveden välille Kokemäenjoen vesistössä. Kanava ei milloinkaan valmistunut ja myöhemmin Pyhäjärven ja Vanajan välille rakennettiin Lempäälän kanava.
Rikalan kanavahanke on ainoa sulkukanavasuunnitelma, jota Ruotsin valtio yritti toteuttaa Suomessa. Kanavan oli tarkoitus yhdistää Vanajaveden Korteselkä ja Pyhäjärvessä oleva Rikalanjärvi Kokemäenjoen vesistössä. Rikalan kanava on vain muutama kilometri etelään nykyisestä Lempäälän kanavasta.
Kanavan rakentamisesta antoi käskyn Kustaa III, joka oli 1775 tutustumassa Suomen liikenneoloihin. Kanavan rakentaminen aloitettiin vuonna 1778. Kanavan rakennusvaiheista ei juuri ole säilynyt tietoja. Tiettävästi rakentaminen kohtasi suuria vaikeuksia, kun vuosittain maata sortui valmiiseen kaivantoon. Niinpä vuoteen 1786 mennessä vain puolet noin kahden kilometrin mittaisesta kanavasta oli kaivettu.
Kanavaa olivat tehneet pääasiassa sotilaat. Kun vuonna 1788 syttyi sota Venäjää vastaan, sotilaat eivät enää osallistuneet töihin, joita jatketiin kuitenkin paikallisin voimin seuraavaan kevääseen saakka. Silloin työt keskeytettiin sodan tähden. Töitä ei enää koskaan jatkettu ja kanava jäi keskeneräiseksi.
Kanavaan piti tulla sulku, joka olisi ollut 24 m pitkä ja 4,5 m leveä. Tekniikaltaan sulku oli samantapainen kuin esim. Trollhättanin sulut. Sulku oli suunniteltu kokonaan muurattavaksi kivestä.
Rikalan kanavasta on nykyisin nähtävissä paikoin vetinen uoma ja paikoin kuivana olevaa kaivuu-uraa.
Lähteet: Myllykylä T. Suomen kanavien historia. Helsinki: Otava; 1991.
Ole hyvä ja lähetä kommenttejasi ja mahdollisia lisätietoja ruotsiksi tai englanniksi Bosse Arnholmille tai suomeksi Tarmo Hurskainen.
Denna sida på svenska
Klikkaa tätä sulkuporttia päästäksesi takaisin Suomen kanavien etusivulle.