Valkeakosken kanava
Valkeakoski kanal

Laiva Oy Matkailun vesibussi m/s Birger Jaarl kanavassa 1940-50-lukujen taitteessa.
Laiva Oy Matkailun vesibussi m/s Birger Jaarl kanavassa 1940-50-lukujen taitteessa.

Katso lisää historiallisia kuvia Ari Sirénin kokoelmasta.

Valkeakosken kanava yhdistää Mallasveden ja Vanajan Kokemäenjoen vesistössä.
Kokemäenjoen vesistössä Längelmäveden reitin ja Mallasveden-Hauhon reitin vedet laskevat Vanajaveteen Valkeakosken kautta. Koski oli kuitenkin esteenä lisääntyvälle vesiliikenteella 1850-luvun puolivälissä. Vaikka ylävirrassa olleita pienempiä koskia oli jo perattu 1818-20, vesiväylä katkesi edelleen Valkeakoskeen, jossa putous oli lähes 5,5 metriä.
Vaikka valtiopäivillä muutamat epäilivätkin hyankkeen kannattavuutta, päätettiin valtiopäivillä vuonna 1864 myöntää määräraha kanavan tekemiseksi Valkeakoskelle. Työt aloitettiin keväällä 1866. Ensimmäisenä kohteena oli Apianvirta, joka sijaitsee noin kilometrin kanavan yläpuolella. Erääseen Apianvirran haaraan kaivettiin kanava, jonka ansiosta aluksilla oli mahdollisuus liikennöidä Valkeakosken yläpuolelle saakka vuonna 1867. Apian kanavan kautta kulkee väylä edelleenkin.
Sulkukanava sijoitettiin kosken pohjoispuolelle. Siihen tuli kaksi sulkukamaria, joiden pituudet olivat 35,6 m ja leveydet 7,55 m. Kanavatyöt edistyivät ripeästi ja jo vuonna 1869 kesällä liikenne kanavan kautta alkoi, vaikka viimeistelytöitä tehtiin edelleen. Kanavan viereen rakennettiin samalla kanavankaitsijan talo.
Kanavalle kehittyi nopeasti vilkas tavaraliikenne, vaikka matkustajaliikenne olikin vähäisempää. Ongelmiakin tuli vastaan, sillä reitin syväys oli vain noin 1,5 metriä. Vähävetisinå aikoina kanavan kautta eivät voineet liikkua pienemmätkään alukset. Väylää kanavan yläpuolella jouduttiinkin ruoppaamaan usein.
1900-luvulla Valkeakosken kanavasta kehittyi vilkas uittoväylä. Vuonna 1950 kanavassa oli uittoja 250 000 tonnia. Uittoja haittasi kuitenkin väylien ja kanavan mataluus. Väylän syväys oli 1,5 metriä, mutta joinakin vuosina vettä ei ollut kuin vajaat 1,3 metriä.
Tästä syystä 1940-luvun lopulla käynnistettiin tutkimukset uittosulun rakentamiseksi. Tutkimuksissa selvisi heti, että vanhaa kanavaa ei kannattanut laajentaa, koska sinne täytyi mennä ylävirrasta hankalasti poikkivirtaan kääntyen.
Uusi sulkukanava päätettiinkiin rakentaa kosken eteläpuolelle voimalaitoksen viereen. Sulun pituudeksi tuli 160 m, leveydeksi 8 metriä ja syvyydeksi 2,5 metriä. Valkeakosken uusi kanava rakennettiin 1950-55. Vanha kanava täytettiin 1960-luvun alussa. Vuosina 2002-05 Myllysaaren museosäätiö kunnosti koko aluetta. Siinä yhteydessä osa vanhasta kanavasta kaivettiin esiin ja sen yli rakennettiin alkuperäisen mallin mukainen silta.
Vähitellen kuitenkin tiekuljetukset syrjäyttivät uitot, jotka loppuivat tällä reitillä 1960-luvun lopussa. Nykyisin kanava palvelee matkailua ja erityisesti veneliikennettä. Laivaliikenne on vähäistä, koska sekä Längelmäveden reitille että Hauhon reitille suuntautuneet laivamatkailureitit on lopetettu toistaiseksi. Kanava muutettiin automaattikäyttöiseksi itsepalvelukanavaksi muutama vuosi sitten. Kanavassa on nykyisin 3000-4000 sulutusta vuosittain.
.

Tarmo Hurskainen © 2006

Valkeakoski och Apia kanaler

Valkeakoski kanaler


Pituus

Putouskorkeus

Sulkujen lukumäärä

Max aluksen pituus

Max aluksen leveys

Max aluksen syväys

Max maston korkeus

Sulutuksia vuodessa

495 m

4,5 - 4,7 m

1

145 m

7,5 m

1,8 m

5 m

3 000 - 3 300



 

Alaportti odotuslaiturilta.

Sulkua täytetään yläportin kautta.

Sulku on 160 m pitkä.

Alaportti odotuslaiturilta.

Sulkua täytetään yläportin kautta.

Sulku on 160 m pitkä.


Punaisen voimalarakennuksen oikealla puolella näkyy kanavan alaportti.


Punaisen voimalarakennuksen oikealla puolella näkyy kanavan alaportti.

Näkymä ylävirtaan sululta.


Näkymä ylävirtaan sululta.

© Kuvat Terhi ja Matti Grönroos

 

Vanha kanavankaitsijan asunto on pidetty hyvässä kunnossa.

Vanha ylempi sulku alemman sulun kohdalta nähtynä.

Vanhojen sulkujen vieressä sijaitsi Vähäkosken uoma, jonka paikka  patoineen näkyy tässä kuvassa.

Vanhan kanava-alueen sivumuuri.

Vanha kanavankaitsijan asunto on pidetty hyvässä kunnossa.

Vanha ylempi sulku alemman sulun kohdalta nähtynä.

Vanhojen sulkujen vieressä sijaitsi Vähäkosken uoma, jonka paikka patoineen näkyy tässä kuvassa.

Vanhan kanava-alueen sivumuuri.

© Kuvat Kauko Viljanen

Vanhan kanava-alueen muuri on kaivettu esiin ja ympäristö  restauroitu. Kanavan varsinaiset reunakivet on purettu ja niitä on  käytetty Valkeakosken torin kiveykseen.

Vanhassa kanavanvartijan talossa on nykyisin Valkeakosken kaupungin  kulttuuritoimisto.

Uuden kanavan sulun yläportti (vasemmalla) ja sen vieressä voimalaan  johtava kanava.

Vanhan kanava-alueen muuri on kaivettu esiin ja ympäristö restauroitu. Kanavan varsinaiset reunakivet on purettu ja niitä on käytetty Valkeakosken torin kiveykseen.

Vanhassa kanavanvartijan talossa on nykyisin Valkeakosken kaupungin kulttuuritoimisto.

Uuden kanavan sulun yläportti (vasemmalla) ja sen vieressä voimalaan johtava kanava.

© Kuvat Kauko Viljanen

Uusi sulku ylävirrasta sillalta nähtynä.

Vanhan kanavan vieressä on vanhassa tehdasrakennuksessa museo.

Vanha kanava teki mutkan ennen ylempää sulkua.

Uusi sulku ylävirrasta sillalta nähtynä.

Vanhan kanavan vieressä on vanhassa tehdasrakennuksessa museo.

Vanha kanava teki mutkan ennen ylempää sulkua.

© Kuvat Kauko Viljanen



Lähteet: Myllykylä T. Suomen kanavien historia. Helsinki: Otava; 1991.
Ole hyvä ja lähetä kommenttejasi ja mahdollisia lisätietoja ruotsiksi tai englanniksi Bosse Arnholmille tai suomeksi Tarmo Hurskainen.

Denna sida på svenska

Klikkaa tätä sulkuporttia päästäksesi takaisin Suomen kanavien etusivulle.

 

Tätä sivua on muutettu viimeksi 12-10-16