Vaikka Päijänteen kanavoimista oli suunniteltu milloin lähteen, milloin itään, nousi Vääksyn kanava (Vesijärven kanava) tarpeelliseksi vasta, kun ratayhteys Riihimäeltä Pietariin linjattiin Lahden kautta. Toisena vaihtoehtona oli rakentaa Pietarin rata Hämeenlinnasta Vääksyn (Anianpellon) kautta. Silloin kanavaa ei olisi tarvittukaan.
Ensimmäisen anomus kanavan rakentamiseksi tehtiin vuonna 1858. Tämän jälkeen tehtiin muitakin anomuksia, mutta vasta vuonna 1863 senaatti hyväksyi määrärahan kanavan rakentamiseen. Siinä oli kuitenkin ehtona, että rautatie itään tehtäisiin Vesijärven eteläpäässä olevan Lahden kautta.
Valtion tulojen jäätyä seuraavina vuosina odotettua selvästi poienemmiksi varoja ei riittänyt kanavan eikä myös Pietarin radan rakentamiseksi. 1860-luvun loppupuolella kanavan rakentamiseksi tehtiin taas uusia aloitteita. Kun vuonna 1867 maata koetteli paha kato ja sen seurauksena nälänhätä, otettiin myös Vesijärven kanavan rakentaminen uudelleen esiin seuraavana vuonna. Kun senaatti puolsi rakennustöiden pikaista aloittamista, kanavan rakentaminen alkoikin vielä samana vuonna lokakuussa.
Koska Vesijärvestä Päijänteeseen virtaavaa Vääksynjokea haluttiin hyödyntää kanavan teossa, kanavan linjaus Vesijärven puolella teki s-kaarteen. Kanavatyöt etenivät hitaasti, koska kaivantoon tuli koko ajan vettä eikä veden poistamiseksi rakennettu pumppulaitos toiminut talvipakkasilla kunnolla. Sulun tekemiseen oli tarkoitus käyttää kiveä, mutta kun lähistöltä ei löytynyt sopivaa kiveä, päätettiin sulku rakentaa puusta. Maantietä varten kanavan ylitykseen rakennettiin rullasilta. Kanava avattiin liikenteelle elokuussa 1871. Sulun alkuperäinen pituus oli 41,6 m, leveys 8,6 m ja syvyys 2,1 m.
Kun samaan aikaan rautatieyhteys Pietariin valmistui, kehittyi Vesijärven kanavasta nopeasti erittäin vilkas. Vuonna 1877 kanavassa oli sulutuksia jo lähes 2 000. Kanava osoittautui kuitenkin pian liian matalaksi ja kanavan mutkat liian jyrkiksi suuremmille aluksille. Kanava uudistettiinkin 1908-11. Samalla rullasilta korvattiin rautaisella kääntösillalla. Nykyisin sulun vieressä olevan paikallistien silta on nostosilta ja kanavan eteläpäähän on rakennettu alikulkukorkeudeltaan 11 m:n kiinteä valtatiesilta.
Liikenne kanavalla alkoi kasvaa voimakkaasti. Kun ennen uudistustyötä kanavassa oli vuonna 1905 sulutettu aluksia lähes 4 800 kertaa, niin 1910 sulutuksia oli jo lähes 6 000. Huippuvuosi oli 1925, jolloin kanavassa sulutettiin alus lähes 7 400 kertaa. Sitten sulutusmäärät vähitellen kääntyivät laskuun, kun maantieliikenne alkoi kehittyä.
Nykyisin Vesijärven kanava tunnetaan Vääksyn kanavana. Se on Suomen vilkkain kanava, jossa sulutuksia on keskimäärin 4 000-5 000 vuodessa. Onhan se lähes 140 000 asukkaan Lahden seudun veneilijöille portti Päijänteelle, joka on Suomen toiseksi suurin järvi Saimaan jälkeen.
Tarmo Hurskainen © 2005
Pituus | Putouskorkeus | Sulkujen lukumäärä | Max aluksen pituus | Max aluksen leveys | Max aluksen syväys | Max maston korkeus: | Sulutuksia vuodessa |
1 315 m | 2,85 - 3,35 m | 1 | 35,0 | 8,3 m | 2,4 m | 11,0 m | 4 000 - 5 000 |
|
|
|
|
Vääksyn kanavan sulkuallas täynnä huviveneitä sunnuntaina iltapäivällä tulossa Päijänteeltä, joka näkyy taka-alalla, ja menossa Lahteen. | Kesäpäivää Vääksyn kanavalla. Vene alakanavassa menossa kohti Päijännettä. | Moottorialus Taru tulossa sulkualtaasta nostosillan ali ja menossa etelään eli Vesijärvelle. | Moottorialus Heidi ja vuonna 1905 rakennettu höyrylaiva Suomi yläkanavassa olevassa laivalaiturissa. Keula kohti sulkukanavaa ja Päijännettä. |
© Bilderna tagna av Lauri Muranen
|
|
|
|
Hopeasoudun kirkkoveneitä soutajineen sateisena sunnuntaina sulkualtaassa matkalla Heinolasta Lahteen. Altaaseen lasketaan parhaillaan vettä. | Höyryhinaaja Vänni lähdössä sulkualtaasta kohti Vesijärveä. Taustalla reittiliikenteen alus saapumassa sulkuun. | Höyrylaivaregatan osanottajia sulkukanavassa nousemassa ylös eli menossa Vesijärven suuntaan. | Höyrylaiva Suomi alakanavassa suuntana Päijänne. Edellä ajaa moottorialus Suometar. |
© Bilderna tagna av Lauri Muranen
Denna sida på svenska 
Klikkaa tätä sulkuporttia päästäksesi takaisin Suomen kanavien etusivulle.
Tätä sivua on muutettu viimeksi
