Strömman kanava
Strömma kanal

Suomenlahteen laskevan virran rannalla Perniössä sijainneen Teijon ruukin omistaja Robert Bremer oli löytänyt 1820-luvulla Koskinjoen (Kiskonjoki) varrelta rikkaan rautamalmiesiintymän. Malmi kuljettiin vesitse Teijoon jalostettavaksi, mutta vesitie oli hankala ja pitkä, koska jouduttiin kiertämään ulkomeren kautta koko Kemiön saari. Matalasta ja karikkoisesta Strömmasta ei niin isoilla proomuilla voinut kulkea.
Teijon ruukin uusi omistaja Viktor Zebor Bremer tekikin senaatille anomuksen Strömman kanavoinnista vuonna 1843. Keisari hyväksyi hankkeen seuraavana vuonna ja Bremer sai kanavan itse rakennettavakseen tietyillä ehdoilla. Bremer teki kanavasta 7,5 jalkaa leveämmän kuin oli suunniteltu. Leveydeksi tuli siten 9,65 m. Syvyys oli noin 3 m.
Kanaalin yli rakennettiin rullasilta, jonka valmisti Teijon ruukki. Se oli ilmeisesti ensimmäinen rullasilta Suomessa ja oli niinkin pitkä kuin 22,57 m.
Strömman kanava vihittiin isoin juhlallisuuksin käyttöön 2. heinäkuuta 1845. Kanavalla oli suuri merkitys koko rannikkomerenkululle ja Strömmaan nimettiin jopa luotsi vuonna 1852.
Kanavaa laajennettiin vuosina 1896-98. Leveydeksi tuli 16,7 m ja syvyydeksi 4 m. Vanha rullasilta korvattiin kääntösillalla, jota kanavan vartija käytti veivillä.
Vuosina 1967-68 rakennettiin kokonaan uusi kanava noin puoli kilometriä länteen vanhasta kanavasta. Uudesta kanavasta tuli 28 m leveä ja 5,5 m syvä. Teijon jälkeen väylä jatkuu matalampana aina Saloon saakka.

Tarmo Hurskainen © 2005

Vanha kanava pohjoisesta nähtynä. Vanha kääntösilta on vuodelta 1898, jolloin kanavaa laajennettiin, mutta se on nykyisin kiinteä silta.

Vanha kanava etelästä nähtynä.

Uusi kanava pohjoisesta nähtynä sekä läppäsilta vuodelta 1968.

Uusi kanava etelästä nähtynä. Strömma on ainoa paikka Suomessa, missä voi havaita vuoroveden. Virtaussuunta kanavassa muuttuu neljästi vuorokaudessa.

Vanha kanava pohjoisesta nähtynä. Vanha kääntösilta on vuodelta 1898, jolloin kanavaa laajennettiin, mutta se on nykyisin kiinteä silta.

Vanha kanava etelästä nähtynä.

Uusi kanava pohjoisesta nähtynä sekä läppäsilta vuodelta 1968.

Uusi kanava etelästä nähtynä. Strömma on ainoa paikka Suomessa, missä voi havaita vuoroveden. Virtaussuunta kanavassa muuttuu neljästi vuorokaudessa.

© Kuvat Torsti Salonen

 


Lähde: Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia. Otava 1991.
Ole hyvä ja lähetä kommenttejasi ja mahdollisia lisätietoja ruotsiksi tai englanniksi Bosse Arnholmille tai suomeksi Tarmo Hurskainen.

Denna sida på svenska

Klikkaa tätä sulkuporttia päästäksesi takaisin Suomen kanavien etusivulle.

 

Tätä sivua on muutettu viimeksi 12-10-16