Puhoksen kanavahanke
Kanalprojekten i Puhos

Pohjoiskarjalaiset olivat edelleen kiinnostuneita kauppatiestä Oriveden, Puhoksen ja Pyhäjärven kautta Laatokalle, vaikka väylää Joensuusta Savonlinnaan oli parannettu. Ehdotettiinpa jopa kanavan rakentamista Pyhäjärven ja Laatokan välille. Hanke todettiin liian kalliiksi.
Joensuulainen liikemies A.J. Mustonen alkoi ajaa kanavahanketta Puhokseen, Hän omisti tuolloin mm. Puhoksen ja Utran sahat, joten kuljetukset olivat hänelle tärkeitä. Hän suunnitteli rakentavansa kanavan Puhokseen sekä yksityisen rautatien Pyhäjärven ja Laatokan välille. Hän teki suunnitelmistaan ehdotuksen vuonna 1875.
Tie- ja vesikulkulaitosten ylihallitus puolsi anomusta seuraavana vuonna. Suunnitelman mukaan Puhoksen koski ohitettaisiin noin 600 m pitkällä kanavalla, johon tulisi 1,78 metrin syvyys. Sulku oli tarkoitus tehdä puusta ja kanavan varrelle oli tarkoitus rakentaa telakka. Suunnitelma hyväksyttiin vuoden 1876 lopulla ja työt käynnistyivät pian tämän jälkeen.
Kaivuu aloitettiin Pyhäjärven puolelta. Kanavaa kaivettiin noin 400 metriä ja jopa sulun paikkakin kaivettiin lähes täyteen leveyteen ja syvyyteen. Mutta sitten Mustonen kuoli ja työt keskeytettiin. Tämän jälkeen seuraavina vuosikymmeninä tehtiin ainakin kolme anomusta töiden jatkamiseksi, mutta mitään niistä ei hyväksytty.
Paikalliset ihmiset kutsuvat kaivantoa Mustosen kanavaksi.


Mustosen kanavan kaivanto näkyy edelleen maastossa.

© Kuvat Antti Rakkolainen

Puhoksenkosken perkaus

Puhoksenkoski sijaitsee 600-700 metriä luoteeseen Mustosen kanavasta.
Paroni ja kenraalimajuri Car von Rosenkampff oli koskenperkausjohtokunnan johtajana vuosina 1827-1846. Hän ehdotti, että Puhoksenkoski perattaisiin, jotta Pyhäjärven pintaa voitaisiin laskea viidella jalalla. Se antaisi mahdollisuuden viljellä Pyhäjärven soisia rantoja.
Kaivaukset aloitettiin vuonna 1828. Työt keskeytettiin vuonna 1831, ja niitä jatkettiin jälleen vuonna 1834. Työt valmistuivat vuonna 1839, jolloin oli avattu myös uusi uoma kosken alajuoksulle. Samassa yhteydessä siirrettiin saha sekä myllyt kosken alajuoksulle. Nykyisin alajuoksulla on voimala patoineen.
Puhoksessa on jopa ylivientilaitos, jota nykyisin voidaan käyttää veneiden ja tukkien siirtämiseen padon ohitse Pyhäjärven ja Oriveden välillä. Ylivientiä käytetään hyvin harvoin, vaikka myös Pyhäjärvellä on nykyisin merkittyjä veneväyliä. Vaunu kulkee kiskoilla sähkömoottorin avulla.

Tarmo Hurskainen

Kuvia Puhoksenkoskesta

Pyhäjärven ja Oriveden välinen kaivettu kanava maantie 71:n suuntaan Puhoksessa Kiteellä.

Vanhojen puiden reunustama kanava Oriveden suuntaan. Vedenkorkeus marraskuussa 2006.

Kävelysilta kanavan yli maantien 71 suuntaan.

Puhoksen mylly toimii edelleen vesivoimalla.

Pyhäjärven ja Oriveden välinen kaivettu kanava maantie 71:n suuntaan Puhoksessa Kiteellä.

Vanhojen puiden reunustama kanava Oriveden suuntaan. Vedenkorkeus marraskuussa 2006.

Kävelysilta kanavan yli maantien 71 suuntaan.

Puhoksen mylly toimii edelleen vesivoimalla.

© Kuvat Riitta Kankkunen, 2006

Puhoksen mylly ja kanavan haaran yli vievä silta.

Vesivoimalaitokseen johtava kanavan haara ja mylly oikealla.

Yleiskuva alueesta: vesivoimalaitos ja rautasulku, jota käytetään tukkinippujen tai veneiden kuljettamiseen järvien välisen kannaksen yli.

Puhoksen vesivoimalaitos.

Puhoksen mylly ja kanavan haaran yli vievä silta.

Vesivoimalaitokseen johtava kanavan haara ja mylly oikealla.

Yleiskuva alueesta: vesivoimalaitos ja rautasulku, jota käytetään tukkinippujen tai veneiden kuljettamiseen järvien välisen kannaksen yli.

Puhoksen vesivoimalaitos.

© Kuvat Riitta Kankkunen, 2006

Nils Ludvig Arppen reliefi vesivoimalaitoksen seinässä.

Rautasulku ja kiskot.

Kiskot lumen alla kohti Orivettä.

Vesivoimalaitoksesta tuleva vesi ei jäädy talvellakaan.

Nils Ludvig Arppen reliefi vesivoimalaitoksen seinässä.

Rautasulku ja kiskot.

Kiskot lumen alla kohti Orivettä.

Vesivoimalaitoksesta tuleva vesi ei jäädy talvellakaan.

© Kuvat Riitta Kankkunen, 2006

Här börjar sjön Orivesi. Puhos chipboardfabrik och sågverk bakom.

Tästä alkaa Orivesi.
Taustalla ovat Puhoksen tehtaat.

© Kuvat
Riitta Kankkunen
2006

Puhoksen rautakanava Pyhäjärven suuntaan. Uitto jatkuu, kun tukkiniput on siirretty kapean kannaksen yli.

Rautakanava Oriveden suuntaan.

Tukkiniput ovat ylittäneet kannaksen.

Puhoksen rautakanava Pyhäjärven suuntaan. Uitto jatkuu, kun tukkiniput on siirretty kapean kannaksen yli.

Rautakanava Oriveden suuntaan.

Tukkiniput ovat ylittäneet kannaksen.

© Kuvat 2010 Pentti Sorsa

Vanhas tukkivaunua voidaan käyttää veneiden siirtoon Pyhäjärven ja Oriveden välillä.

Kiskot Oriveteen

Tukkivaunu leveällä radalla

Ratsa on käytetty erittäin vähän, joten pensaat peittävät jo sen.

Vanhas tukkivaunua voidaan käyttää veneiden siirtoon Pyhäjärven ja Oriveden välillä.

Kiskot Oriveteen

Tukkivaunu leveällä radalla

Ratsa on käytetty erittäin vähän, joten pensaat peittävät jo sen.

© Kuvat 2012 Aarne Vartia

 


Lähde: Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia. Otava 1991.
Ole hyvä ja lähetä kommenttejasi ja mahdollisia lisätietoja ruotsiksi tai englanniksi Bosse Arnholmille tai suomeksi Tarmo Hurskainen.

Denna sida på svenska

Klikkaa tätä sulkuporttia päästäksesi takaisin Suomen kanavien etusivulle.

 

Tätä sivua on muutettu viimeksi 13-07-30