Vesitiesuunnitelmia Päijänteeltä länteen - Päijänne-projekten

Päijänneprojekten

Päijänteeltä länteen johtavaa vesitiestä tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja 1700-luvulla. Esillä oli kolme tärkeintä suuntaa:
1) Kokemäenjoen vesistöön Längelmävedelle ja sieltä Valkeakosken kautta Vanajalle, Lempäälän kautta Pyhäjärvelle, josta Kokemäenjokea pitkin Poriin Pohjanlahdelle.
2) Kokemäenjoen vesistöön Hauhon reitille, josta Valkeakoskelle ja edelleen Poriin.
3) Kokemäenjoen vesistöön Pääjärvelle, josta Teuronjoen ja Puujoen kautta Vantaajoelle ja sitä pitkin Helsinkiin.
Katso kartta tästä osuudesta.

Lue myös Kokemäenjoesta

Hankkkeita käsiteltiin myös Ruotsin valtiopäivillä mutta ainoastaan pieniä koskien perkauksia tehtiin. Kiinnostus vesiteihin Päijänteeltä länteen väheni 1700-luvun lopulla osin sotilaallisista syistä ja osin taloudellisista syistä.
Reittiä Päijänteen ja Längelmäveden välillä tutkittiin myös 1850-luvulla ja sitä käsiteltiin valtiopäivillä 1863-64 muiden suurien kanavahankkeiden kanssa.
Hanke on silloin tällöin noussut esiin myöhemminkin, vaikkakaan se ei sisältynyt vuonna 1923 käsiteltyyn mietintöön. Viimeksi hanketta on tutkittu 1990-luvulla siinä yhteydessä, kun Hauholla sijaitsevan Vihavuoden kosken ohittamista kanavalla suunniteltiin. Tämä kanava olisi ollut voinut olla osa Päijänteeltä länteen suuntautuvaa vesitietä. Vihavuoden kanavaakaan ei rakennettu, vaikka lopulta suunniteltiin vain pientä huviveneille mitoitettua sulkukanavaa.

Tarmo Hurskainen © 2005

 


Lähteet: Turkka Myllykylä: Suomen kanavien historia, Otava 1991.
Ole hyvä ja lähetä kommenttejasi ja mahdollisia lisätietoja ruotsiksi tai englanniksi Bosse Arnholmille tai suomeksi Tarmo Hurskainen.

Denna sida på svenska

Klikkaa tätä sulkuporttia päästäksesi takaisin Suomen kanavien etusivulle.

 

Tätä sivua on muutettu viimeksi 12-10-16