Murolekarta

Muroleen kanava
Murole kanal

Muroleen kanava yhdistää Vankaveden ja Paloveden Näsijärven reitillä Kokemäenjoen vesistössä.
Kokemäenjoen vesistössä Tampereen pohjoispuolella tuli vesiväylien parantaminen ajankohtaiseksi Tampereen kaupungin kasvaessa voimakkaasti 1800-luvulla. Yksi pahimpia esteitä oli Muroleenkoski, jota oli tosin perattu 1700-luvun alkupuolella. Suurempi perkaus toteutettiin 1825-26. Kun alusten koko kasvoi, ryhdyttiin kosken ohittamiseksi puuhaamaan kanavaa.
Vuonna 1842 kanavan rakentamiseksi tehtiin kaksikin anomusta, joista toinen johtikin tutkimuksiin. Tutkimukset aloitettiin kuitenkin vasta 1849. Niiden perusteella esitettiin sulkukanavan rakentamista Muroleenkosken länsipuolelle.
Työt käynnistettiin vuoden 1850 keväällä. Rakentaminen kesti neljä vuotta ja kanava oli valmis toukokuussa 1854. Muroleen kanavasta tuli 315 metriä pitkä. Sulku oli kooltaan 35,6 m x 6,8 m. Syvyys oli kuusi jalkaa eli 1,78 m. Kanavan yli rakennettiin kaksiosainen nostosilta, joka on ollut ainutlaatuinen Suomessa. Kääntösilta korvasi kuitenkin nostosillan jo vuonna 1877.
Erityistä huomiota kiinnitettiin kanavaympäristöön, joka nykyisin onkin arvokas perinneympäristö. Kanavaa täytyi aika pian syventää, koska matalan veden aikana suuremmat alukset eivät päässeet kanavasta läpi. Sulkua täytyi myös leventää, koska alusten koko kasvoi.
Suuri remontti tehtiin vuosina 1897-98, jolloin sulku laajennettiin 40 metriä pitkäksi ja 7,7 metriä leveäksi. Samalla sulkua syvennettiin. Vuosina 1924-25 uusittiin sulkuportit ja kanavaa ruopattiin. Vuonna 1975 puinen silta korvattiin teräksisellä ja sähkötoimisella kääntösillalla.
Nykyisin Muroleen kanava palvelee matkailua. Se on eräs Suomen vilkkaimpia kanavia, jossa parhaina vuosina on ollut jopa 6 000 sulutusta, mutta nykyisin sulutusten määrä on pudonnut noin 3 000:een vuodessa. Kanavan läpi liikennöi kesäaikana aito matkustajahöyrylaiva s/s Tarjanne, joka on Suomen ainoa säännöllistä pitkää reittiä kulkeva höyryalus. Noin 30-metrinen ja kaksikantinen alus liikennöi kuuluisalla Runoilijan tiellä Tampereen ja Virtain välillä ja kuljettaa vuosittain noin 7 000 matkustajaa.

Tarmo Hurskainen © 2005

Pituus

Putouskorkeus

Sulkujen lukumäärä

Max aluksen pituus

Max aluksen leveys

Max aluksen syväys

Max maston korkeus

Sulutuksia vuodessa

315 m

0,9 - 1,5 m

1

40 m

7,7 m

2,4 m

18 m

3 000 - 3 500


Kääntösilta avautuu.

Vene lähdössä sulusta.

Veneitä ajamassa sulkuun ja kääntösilta avautuu.

Kanava ja Muroleenkoski etelästä.

Kääntösilta avautuu.
© Kuvat Einar Soo

Vene lähdössä sulusta.
© Kuvat Einar Soo

Veneitä ajamassa sulkuun ja kääntösilta avautuu.
© Kuvat Einar Soo

Kanava ja Muroleenkoski etelästä.
© Kuvat: Aarno Isomäki 2009

Sulku Paloveden puolelta nähtynä.

Sulku ja alakanava. Muroleen kanavalla on edelleen kanavavahti, mikä on Suomen kanavilla jo varsin harvinaista.

Alakanava ja taustalla Vankavesi.

S/s Tarjanne on vuonna 1908 rakennettu höyrylaiva, joka on aina liikennöinyt Näsijärvellä.

Sulku Paloveden puolelta nähtynä.

Sulku ja alakanava. Muroleen kanavalla on edelleen kanavavahti, mikä on Suomen kanavilla jo varsin harvinaista.

Alakanava ja taustalla Vankavesi.

S/s Tarjanne on vuonna 1908 rakennettu höyrylaiva, joka on aina liikennöinyt Näsijärvellä. Alus liikennöi edelleen reitillä Tampere-Virrat, mikä on ns. Runoilijan tie.

© Kuvat Terhi ja Martti Grönroos

 

Lähteet: Myllykylä T. Suomen kanavien historia. Helsinki: Otava; 1991. Omat käynnit
Ole hyvä ja lähetä kommenttejasi ja mahdollisia lisätietoja ruotsiksi tai englanniksi Bosse Arnholmille tai suomeksi Tarmo Hurskainen.

Denna sida på svenska

Klikkaa tätä sulkuporttia päästäksesi takaisin Suomen kanavien etusivulle.

 

Tätä sivua on muutettu viimeksi