Rikala kanal

Lempäälän kanava (Lempoisten kanava)
Lempääla kanal

Lyhyt historia:
Lempäälän kanava (Lempoisten kanava)Lempäälän kanava yhdistää Pyhäjärven ja Vanajaveden Kokemäenjoen vesistössä.
Kun Tampere alkoi kasvaa 1800-luvulla merkittäväksi teollisuuskaupungiksi, alkoivat tamperelaiset vaatia parempia vesitieyhteyksiä etelään. Pyhäjärven ja Vanajanveden välissä oli kolme koskea, jotka estivät laivaliikenteen. Jo 1700-luvun lopulla oli yritetty yhdistää näitä järviä Rikalan kanavalla, joka kuitenkin jäi keskeneräiseksi. Vuonna 1857 teki tamperelainen teollisuusneuvos G.A. Wasastjerna aloitteen kanavan rakentamiseksi Lempäälään ja esitti käsityksensä kanavan linjauksesta.
Wasastjernan ehdotukseen kuitenkin palattiin 10 vuotta myöhemmin, kun rautatien rakentaminen Hämeenlinnasta pohjoiseen Tampereelle oli viivästynyt. Senaatti päätti kanavan rakentamisesta vuonna 1867. Koska tuolloin katovuodet koettelivat maata, julistettiin kanavatyömaa hätäaputyöksi. Työt alkoivatkin pian senaatin päätöksen jälkeen vuoden lopulla 1867.
Koska maaston korkeuserot olivat suuret, jouduttiin kanavalinja tekemään kaartuvaksi. Sulku tehtiin kivestä. Sen pituudeksi tuli 37,1 m, leveydeksi 7,4 metriä ja syvyydeksi matalan veden aikana 1,78 m.
Kanavatyömaalla raivosi töiden aikana lavantautiepidemia, jonka johdosta lähistölle pystytettiin ensiaputilat ja kauemmaksi naapuripitäjän puolelle kenttäsairaala.
Senaatti päätti kuitenkin keskeyttää työt jo seuraavana vuonna, kun rahat loppuivat. Laivaliikenne oli jatkuvasti vilkastunut Tampereen ja Hämeenlinnan välillä. Matkustajat ja tavarat jouduttiin kuljettamaan Lempäälän koskien ohitse maitse.
Laivayhtiö esitti, että sulku tehtäisiin 8,6 m leveäksi, koska yhtiön siipirataslaiva ei muuten mahtuisi kanavaan. Senaatti myönsikin määrärahan ja kanavatöitä päästiin jatkamaan vuonna 1871. Suunnitelmia muutettiin jälleen ja sulku päätettiinkin tehdä puusta. Pituudeltaan runsaan kilometrin mittainen kanava avattiin liikenteelle syksyllä 1873.
Seuraavana vuonna kanavassa oli peräti 1 300 sulutusta, joista huomattava osa oli matkustajalaivoja. Vain pari vuotta myöhemmin kuitenkin valmistui rautatieTampereelle ja Lempäälän kanavan matkustajaliikenne väheni jyrkästi. Sen sijaan tavarakuljetukset jatkuivat vilkkaana.
Kun Valkeakosken kanava uusittiin 1950-luvun alussa, tuli myös Lempäälän kanavan uudistaminen ajankohtaiseksi. Koska Vanajaveden korkeus vaihteli usein suuresti, piti uuden kanavan soveltua myös vedenkorkeuden säännöstelyyn. Uusista suunnitelmista tehtiin pienoismalli testauksia varten.
Kanava uudistettiin uittoja varten 1958-61. Sulusta tehtiin 160 m pitkä ja 8 m leveä. Sen syvyys on säännöstelystä riippuen 2,5-6,8 m. Tulvaveden juoksutusta varten yläkanavaa syvennettiin ja sulun yläportti tehtiin ilman kynnystä.
Nykyisin kanava palvelee matkailua. Kanavan kautta kulkee Suomen suosituin sisävesien laivareitti Suomen Hopealinja, jonka alukset kuljettavat vuosittain 20 000-23 000 matkustajaa. Sulutuksia on vuosittain noin 3 000.
Vuonna 1988 kanavassa sattui vakava veneonnettomuus, kun sulkuportit olivat auki tulvajuoksutuksia varten. Kanavan yläsuulla laiturissa yöllä ollut vene irtosi jostain syystä kiinnityksistään ja virta vei veneen sulkuun, jossa se kaatui ympäri. Veneessä nukkumassa olleet neljä ihmistä hukkuivat, Onnettomuuden jälkeen kanavaan asennettiin varoitusvalot ja turvaportti, joka estää veneiden ajautumisen sulkuun tulvajuoksutusten aikana.

Tarmo Hurskainen © 2005

 

Pituus

Putouskorkeus

Sulkujen lukumäärä

Max aluksen pituus

Max aluksen leveys

Max aluksen syväys

Max maston korkeus

Sulutuksia vuodessa

1 275 m

2,20 - 2,40 m

1

145 m

7,5 m

1,8 m

5,5 m

2 500 - 3 000


Odotuslaituri kanavan yläsuulla. Takana rautatie- ja maantiesilta.

Monin paikoin jokireitin varrella on omakotitaloja ja kesämökkejä.

Sulku tyhjenee

© Kuvat Terhi ja Matti Grönroos

Odotuslaituri kanavan yläsuulla. Takana rautatie- ja maantiesilta.

Monin paikoin jokireitin varrella on omakotitaloja ja kesämökkejä.

Sulku tyhjenee

Sulun yläportti on avautunut ja vene voi ajaa ylävirtaan.
Kuvat Terhi ja Matti Grönroos

Kanava tekee mutkan sulun yläpuolella.
Kuvat Terhi ja Matti Grönroos

© Kuvat Terhi ja Matti Grönroos

Sulun yläportti on avautunut ja vene voi ajaa ylävirtaan.

Kanava tekee mutkan sulun yläpuolella.

Lempäälän sulku uusittiin vuonna 1961. Vettä juoksutetaan joulukuussa tulvan estämiseksi.

© Kuva: Niila Heikkilä, 2006

Yläkanavan yli johtaa kolme siltaa.

© Kuvat: Aarno Isomäki, 2009

Lempäälän sulku uusittiin vuonna 1961. Vettä juoksutetaan joulukuussa tulvan estämiseksi.

Yläkanavan yli johtaa kolme siltaa.

Gamla bilder från Lempäälä kanal

Alakanava 1920-luvulla.

Kanava kaartuu sulun yläpuolella. Vanhaa maantiesiltaa ei ole enää  jäljellä. Kuva 1920-luvulta.

© Kuvat Ari Sirénin kokoelmasta

Alakanava 1920-luvulla.

Kanava kaartuu sulun yläpuolella. Vanhaa maantiesiltaa ei ole enää jäljellä. Kuva 1920-luvulta.


 


Lähteet: Turkka Myllykylä: Suomen kanavien historia, Otava 1991.
Ole hyvä ja lähetä kommenttejasi ja mahdollisia lisätietoja ruotsiksi tai englanniksi Bosse Arnholmille tai suomeksi Tarmo Hurskainen.

Denna sida på svenska

Klikkaa tätä sulkuporttia päästäksesi takaisin Suomen kanavien etusivulle.

 

Tätä sivua on muutettu viimeksi 12-10-16