Kuurnan kanava
Kuurna kanal

1874 - 1879
Nykyisin käytössä olevalle Kuurnan uittosululle pääset helpoiten 6-tieltä Joensuusta Kajaanin suuntaan. Noin 13 kilometrin päässä Joensuusta käänny tielle numero 73 Lieksaan päin. Aja eteenpäin, kunnes tulet risteykseen, josta kääntyy tie oikealle Kuurnaan ja Paiholaan. Aja eteenpäin ja käänny hetken kuluttua oikealle kohti Kuurnaa. Tie vie suoraan vesivoimalaitokselle ja uittosululle.
Kuurnan vanha kanava sijaitsee melko lähellä uutta kanavaa. Käänny uudelta kanavalta tulosuuntaan päin ja aja siihen saakka kunnes näet oikealla asvaltoidun paikallistien, joka vie Kuurnaan ja Paiholaan. Käänny paikallistielle ja aja edelleen järjestyksessä toiseen risteykseen, josta kääntyy oikealle kapea soratie. Tie on vie talojen pihoihin, joten jätä auto tähän. Kävele eteenpäin ja käänny vasemmalle, jolloin näet pengertien. Pengertie vie sinut suoraan kanavalle. Suosittelen lämpimästi Peruskartan 4224 10 PAIHOLA hankkimista. Kartan avulla kanavan löytäminen on helppoa, kun seuraat nimiä Tuomela ja Räihälä. Karttaan Kuurnan kanavaksi merkitty paikka on nykyinen uittosulku.  


 

Kuurnan ensimmäinen kanava 1874 - 1876
Pielisjokeen rakennettiin suluttomia venekanavia 18501853, ja Kuurnaan tehtiin tuolloin hirsiarkkujen varaan rakennettu vetotie. Kuurnan kanavan rakentaminen aloitettiin heinäkuussa 1874 yhtä aikaa Utran ja Häihän kanavien kanssa. Jokea ei haluttu sulkea pitkäksi aikaa liikenteeltä, vaan väylä haluttiin avata jo töiden alkuvaiheissa Joensuusta Jakokoskelle sekä Kaltimosta eli nykyisestä Enosta Pieliselle.
Kaivauksissa havaittiin, että Kuurnassa maaperä oli tutkittu heikosti. Lähes koko kanavalinjalla oli kalliota, jonka vuoksi päätettiin rakentaa kivisulku. Kanava piti avattaman liikenteelle vuonna 1875, mutta louhintatyö vei odotettua kauemmin. Kiviaines ei ollut riittävän lujaa, eikä sulkua voitu muurata suoraan kallioon, vaan se muurattiin hakatusta kivestä. Kuurnan kanava avattiin liikenteelle 15.6.1876.

Kanavan mitat

Pituus

Putouskorkeus

Sulkujen lukumäärä

Sulun pituus

Sulun leveys

Sulun syvyys

798 m

? m

1

35,6 m

7,7 m

2,1 m

Sulun vedenpinta on ylhäällä ja alkaa pian laskea. Alus sulussa on M/S Vinkeri.

Kanavan yli kulkeva silta ja yläportti.

Alaportti aukeaa.

Sulun vedenpinta on ylhäällä ja alkaa pian laskea. Alus sulussa on M/S Vinkeri.

Kanavan yli kulkeva silta ja yläportti.

Alaportti aukeaa.

© Kuvat Kyllikki Kankkunen 1991

Laiva purjehtii portin alta.

Kanava-aluetta. Kuurnan voimalaitos näkyy oikealla..

Vanhalle Kuurnan kanavalle vievä pengertie.

Laiva purjehtii portin alta.
Kuva: Kyllikki Kankkunen, 1991.

Kanava-aluetta. Kuurnan voimalaitos näkyy oikealla..
Kuva: Kyllikki Kankkunen, 1991.

Vanhalle Kuurnan kanavalle vievä pengertie.
Kuva: Riitta Kankkunen, 2001.

Vanhan kanavan vartta kulkeva tie.

Muisto vanhasta kanavasta ja tie retkeilypaikalle.

Vanha kanava ylävirtaan päin. Kanavalinja on edelleen erotettavissa, vaikka sulku onkin veden alla.

Vanhan kanavan vartta kulkeva tie.

Muisto vanhasta kanavasta ja tie retkeilypaikalle.

Vanha kanava ylävirtaan päin. Kanavalinja on edelleen erotettavissa, vaikka sulku onkin veden alla.

© Kuvat 2001 Riitta Kankkunen

Kuurnan toinen kanava 1968 - 1971
Kun Kaltimoon rakennettiin uutta kanavaa (ks. Kaltimon kanava), suunniteltiin koko Pielisjoen muuttamista nippu-uittoon soveltuvaksi väyläksi. Suunnitelmana oli rakentaa uittosulku Kuurnankoskeen. Padon ansiosta vedenpintaa voitiin nostaa niin paljon, että Kuurnan yläpuoliset kosket häviäisivät eikä vanhoja sulkuja enää tarvittaisi. Työt haluttiin aloittaa Kuurnassa heti Kaltimon jälkeen, ja katselmus pidettiin lokakuussa 1958. Valmistelussa ollut uusi vesilaki aiheutti ongelmia suunnitelmille. Lain mukaan on rakentajan, Kuurnan Voima Oy:n, ostettava veden alle jäävät alueet, ja tämä viivästytti töiden aloittamista. Vesivoimalaitos sai rakennusluvan 1.6.1967.

Rakennustyöt
Uittosulun rakentaminen aloitettiin 1968. Suunnitelmissa oli rakentaa Kaltimoon valmistuneen uittosulun kokoinen ja samalla periaatteella toimiva sulku. Kuurnan sulku avattiin liikenteelle heinäkuussa 1971 samaan aikaan Utraan rakennetun avokanavan kanssa.

Kanavan mitat

Pituus

Putouskorkeus

Sulkujen lukumäärä

Sulun pituus

Sulun leveys

Sulun syvyys

? m

5,6 m

1

85 m

16 m

2,4 m


Kuurnan uuden kanavan aiheuttamat seuraukset
Tärkeä seuraus Kuurnan uuden kanavan rakentamisesta oli, että vanhat sulut Saapaskoskella, Jakokoskella, Haapavirrassa, Paiholassa ja Kuurnassa (vanha kanava) jäivät pois käytöstä. Pielisjoen rantaviiva muuttui huomattavasti vedenpinnan kohoamisen takia. Suuria maa-alueita ja jopa Kuurnan vanha kanava ja Paiholan sulku jäivät veden alle. Kuurnan uittosulun rakentamisen jälkeen Pielisjoella on enää kolme kanavaa, Kaltimo, Kuurna ja Joensuu.

Vanhan kanavan alue.

Vanhan vallin muoto on edelleen nähtävissä.

Satumetsää ja vanha pollari kanavasaaressa.

Parkko ja työntöproomu poistumassa Kuurnan uudesta sulusta Nurmeksen suuntaan.

Vanhan kanavan alue.
Kuva: Riitta Kankkunen, 2001.

Vanhan vallin muoto on edelleen nähtävissä.
Kuva: Riitta Kankkunen, 2001.

Satumetsää ja vanha pollari kanavasaaressa.
Kuva: Riitta Kankkunen, 2001.

Parkko ja työntöproomu poistumassa Kuurnan uudesta sulusta Nurmeksen suuntaan.
Kuva: Riitta Kankkunen, 1995.

Elokuvahistoriaa
Paiholan kylähistoriaa käsittelevän kirjan mukaan Pauli Kilpeläinen kuvasi lyhytfilmin Pielisjoella Kuurnasta Joensuuhun 1950-luvulla. Filmi esittelee jokea ennen vedenpinnan muutosta. Filmi on tallessa Suomen elokuva-arkistossa.

Kuurnan kanavat nykyisin
Kuurnan uittosulkua käytetään ahkerasti, ja se uudistettiin muutama vuosi sitten. Kanavan ulkonäkö on säilynyt samana valmistumisvuodesta 1971 asti. M/S Vinkeri purjehtii kesäisin Joensuusta Kuurnan kanavan kautta Kolille ja Nurmekseen. Laiva kulkee kaikkien nykyisten Pielisjoen kanavien kautta, ja samalla voi nähdä muutaman vanhan sulun. Lisätietoja löytyy Saimaaferriesin Internet-sivuilta.
Kuurnan vanha sulku on tallella, mutta veden alla. Vesiväylän muoto ja vanhat rantavallit muistuttavat paikalla sijaitsevasta kanavasta, ja kivipollareita on edelleen nähtävissä kanavan varrella. Mantereen ja kanavasaaren välinen etäisyys on lyhyt, mutta voimakkaan virran vuoksi ei kannata yrittää uida yli. Vesi on hyvin tummanruskeaa, jonka vuoksi näkyvyys on heikko ja on mahdollista satuttaa itsensä veden alla oleviin rakenteisiin.
Vanhan kanavan alueella on venelaituri, ja paikka on purjehtijoiden suosiossa. Kanavan läpi kulkeva väylä on merkitty reimarein. Kanava-alue mainitaan Saimaan käyntisatamat ja kanavat -nimisessä kirjassa mahdollisena maihinnousupaikkana. Kirjassa varoitetaan vanhan sulun seinistä, joihin voi törmätä.

Riitta Kankkunen © 2005


Källor: Myllykylä T. Suomen kanavien historia. Helsinki: Otava; 1991. Saimaan käyntisatamat ja kanavat 20032004. Jyväskylä: Päijätmart Ky; 2003. Riitta Kankkusen omat käynnit.
Ole hyvä ja lähetä kommenttejasi ja mahdollisia lisätietoja ruotsiksi tai englanniksi Bosse Arnholmille tai suomeksi Riitta Kankkuselle.

Denna sida på svenska

Klikkaa tätä sulkuporttia päästäksesi takaisin Suomen kanavien etusivulle.

 

Tätä sivua on muutettu viimeksi 12-10-16