Kolukarta

Kolun kanava
Kolu kanal

Kymijoen vesistön pohjoisosan järvien yhdistämistä toisiinsa kanavilla tutkittiin ahkerasti 1879 lähtien. Ehdotetuista kanavista ryhdyttiin kuitenkin 1800-luvulla rakentamaan vain Iisvesi-Pielavesi -reitille tullutta Kolun kanavaa. Työt aloitettiin 1892 ja niihin liittyi myös useiden virtojen syventäminen kulkukelpoiseksi.
Kolun kanavaan rakennettiin kaksiportainen sulku, jonka kokoa suurennettiin hiukan rakentamisen aikana. Suluista tuli kaksi metriä syviä, seitsemän metriä leveitä ja 36 metriä pitkiä. Sulut muurattiin kivestä. Kanavalle tuli pituutta 2 160 metriä ja siihen rakennettiin kaksi ohitusallasta alusten kohtaamista varten. Sulun kohdalle tehtiin kääntösilta. Kanavankaitsijalle ja sulkuvahdille rakennettiin yhteinen asuinrakennus. Kanava avattiin liikenteelle heinäkuun alussa 1895.
Väylätöiden yhteydessä rakennettiin vesireitille pohjoisemmaksi myös Säviän avonainen kanava, joka on 520 metriä pitkä. Myös Karttulaan johtavalle väylälle rakennettiin avonainen kanava. Tästä Kuttakosken kanavasta tuli 1 050 metriä pitkä.
Kolun kanava oli suunniteltu ainoastaan laivaliikenteen tarpeisiin. Se ei soveltunut enää kunnolla 1950-luvulla alkaneen nippu-uiton tarpeisiin. Kanavan uusimista alettiin tutkia 1960-luvulla ja suunnitelmat valmistuivat vuonna 1972. Kolun kanava rakennettiinkin uudelleen 1973-76.
Uusi kanavalinja sijoittui vanhan kanavan viereen. Vanha kaksiportainen sulku korvattiin yksiportaisella sululla, jonka pituus on 75 metriä, leveys 8,5 metriä ja syvyys 3,0 metriä. Sulku tehtiin betonista ja varustettiin segmenttiportein. Uusitun kanavan pituudeksi tuli 2 100 metriä. Samalla laajennettiin reitillä olleita avokanavia. Kolun kanava on Suomen järvien pisin kanava.
Vilkkainta liikenne Kolun kanavalla oli 1920- ja 1930-luvuilla, jolloin parhaimmillaan kanavassa oli lähes 2 000 sulutusta vuodessa, mutta määrä putosi 1950-luvulla alle 500:n. Nykyisin myös uitot ovat vesireitillä vähentyneet. Vuonna 2004 Kolun kanavan kautta uitettiin enää noin 1 100 tonnia puuta. Sulutuksia oli samana vuonna 500. Nykyisin itsepalvelukanava.

Tarmo Hurskainen © 2005

Kolun kanavan nimikyltti, ja taustalla kanavanvartijan vanha talo.

Kanava sululta länteen päin.

Slussområdet sett från väst.

Nykyinen 75 metriä pitkä sulku valmistui vuonna 1976, kun koko kanava rakennettiin uudelleen.

Kolun kanavan nimikyltti, ja taustalla kanavanvartijan vanha talo.

Kanava sululta länteen päin.

Sulun alue lännestä nähtynä.

Nykyinen 75 metriä pitkä sulku valmistui vuonna 1976, kun koko kanava rakennettiin uudelleen.

© kuvat Tapio Suomalainen 2009.

Sulussa on giljotiiniportit.

Sulun molemmilla puolilla on valvontatornit.

Sulun alaportti. Edessä kanavan pelastusvene.

Alakanava. Taustalla Koskivesi.

Sulussa on giljotiiniportit.

Sulun molemmilla puolilla on valvontatornit.

Sulun alaportti. Edessä kanavan pelastusvene.

Alakanava. Taustalla Koskivesi.

© Kuvat Tapio Suomalainen 2009.

Alakanavan taustalla näkyy kanavapuisto.

Kanavan varressa on vanhoja sulkulaitteita muistomerkkinä, jonka jalustana on vanhan sulun kiviä.

Alakanavan taustalla näkyy kanavapuisto.

Kanavan varressa on vanhoja sulkulaitteita muistomerkkinä, jonka jalustana on vanhan sulun kiviä.

© Kuvat Tapio Suomalainen 2009.

Pituus

Putouskorkeus

Sulkujen lukumäärä

Sulun pituus

Sulun leveys

Max aluksen syväys

Max maston korkeus

Sulutuksia vuodessa

2 100 m

4,50 - 4,55 m

1

75,0 m

8,5 m

2,4 m

5,5 m

500 - 600




Lähteet: Myllykylä T. Suomen kanavien historia. Helsinki: Otava; 1991. Omat käynnit
Ole hyvä ja lähetä kommenttejasi ja mahdollisia lisätietoja ruotsiksi tai englanniksi Bosse Arnholmille tai suomeksi Tarmo Hurskainen.

Denna sida på svenska

Klikkaa tätä sulkuporttia päästäksesi takaisin Suomen kanavien etusivulle.

 

Tätä sivua on muutettu viimeksi 12-10-16