Kaivoskannan ja Kautun kanavat
Kaivoskanta och Kauttu kanaler
Kun laivaväylää jatkettiin Muroleen kanavasta pohjoiseen, jouduttiin perkaamaan matalia virtapaikkoja. Väylää varten rakennettiin myös kaksi kanavaa, joissa ei kuitenkaan tarvittu sulkuja vesien vähäisen korkeuseron vuoksi.Tarjanneveden ja Vaskiveden yhdistävää väylää aiottiin ensin parantaa ruoppaamalla Visuvedensalmi, mutta pian suunnitelmia muutettiin ja päätettiin rakentaa oikaisukanava kapean Kaivoskannan poikki. Kanava rakennettiin 1863-64. Se on 80 metriä pitkä. Kanavasta käytetään joskus myös nimeä Visuveden kanava.
Paloveden ja Ruoveden välillä oleva Kautunvirta perattiin 2,4 metrin syvyiseksi 1863-64 Näsijärven pohjoisosien väylätöiden yhteydessä. Laivaliikenteen lisääntyessä virtaan perattu väylä osoittautui kuitenkin vaikeakulkuiseksi. Niinpä vuonna 1881 päätettiin, että virta ohitetaan kanavalla, joka rakennettiinkin 1884-85. Kanavan pituudeksi tuli runsaat 160 metriä. Kanavan yli rakennettiin kääntösilta. Nykyisin kanavan ylittää kiinteä silta, jonka alikulkukorkeus on 11 m.
Tarmo Hurskainen © 2005
Kaivoskannan kanava lännestä nähtynä. Taustalla Tarjannevesi.
© Kuva: Aarno Isomäki
Kaivoskannan kanavan yli johtaa kääntösilta, joka kääntyy oikealla olevan ruskean pilarin varassa. Silta on lajissaan pisin Pohjoismaissa.
© Kuvat Terhi ja Martti Grönroos
Hampaistensalmi on kapeikko Näsijärven pohjoisosissa. Se on yksi niistä kapeikoista, jotka ruopattiin, kun laivaväylää rakennettiin
Näsijärven pohjoisosiin..
© Kuvat Terhi ja Martti Grönroos
