Jämsänjoki
Jämsänjoki älv

Jämsänjoki laskee Päijänteeseen lännestä. Joen varsi oli jo 1800-luvulla vilkasta teollisuusseutua. Nykyisin joen varrella on vierekkäin kaksi kaupunkia: Jämsä ja Jämsänkoski. Niissä on yhteensä noin 23 000 asukasta.
Kun laivaliikenne alkoi lisääntyä Päijänteellä, rakennettiin vuonna 1857 ensimmäinen satama Patajoen suuhun noin 10 km:n päähän Jämsän kirkonkylästä. Pian tarvittiin kuitenkin parempi satama, koska laivaliikenne lisääntyi jatkuvasti. Uusi satama rakennettiinkin Juokslahden rantaan, mutta sieltäkin oli yli 10 km Jämsän kirkonkylään.
Vääksyn kanavan valmistuttua vesistöön tuli jälleen lisää laivoja, joiden kesken alkoi kova kilpailu. Jämsäläiset halusivat sataman kirkonkylään. Jämsänjokeen ruopattiinkin laivaväylä ja uusi satama rakennettiin Seppolaan aivan kirkonkylän keskustaan. Paikalliset asukkaat kutsuivat satamia "laivasilloiksi". Satama valmistui vuonna 1873, jonka jälkeen laivat purjehtivat Jämsänjokea pitkin noin 7 km satamaan.
Seppolasta kehittyi nopeasti vilkas satama. Monet Päijänteen suurimmat ja komeimmat alukset poikkesivat siellä reiteillään. Jopa Lahti-Jyväskylä -linjan laivat poikkesivat Seppolassa huolimatta aika pitkästä edestakaisesta jokimatkasta. Satamassa oli suuria makasiineja, joihin tuotiin tavaroita laivoilla. Seppolassa puolestaan lastattiin laivoihin voita ja muita maalaistuotteita. Satamassa kuhisi väkeä tungokseen saakka laivojen saapumisaikoina.
Jämsässä vaikutti patruuna Konkola, joka oli huomattava liikemies seudulla. Konkola ei näyttänyt ollenkaan herralta, vaan pikemminkin tavalliselta isäntämieheltä. Konkola hankki myös matkustajahöyryn linjalle Jämsä-Lahti.
Kun Konkola halusi ostaa laivan, hän matkusti telakalle Viipuriin. Siellä henkilökunta naureskeli maalaisukolle, mutta esittelivät kuitenkin laivojen piirustuksia. Konkola katseli aikansa ja sanoi sitten: "Minä otan tuollaisen. Paljonko se maksaa?" Sitten hän otti selkäreppunsa ja latoi sieltä pöydälle paksuja setelinippuja. Naureskelu loppui siihen.
Konkola järjesti myös ensimmäiset ryhmämatkat Suomessa. Matkalaiset nousivat laivaan Jämsässä, purjehtivat Lahteen, jossa he vaihtoivat Helsinkiin vievään junaan.
Vähitellen maantiet parantuivat ja laivaliikenne alkoi vähentyä. Kuitenkin vielä 1930-luvulla Jämsässä poikkesi päivittäin matkustajahöyry. Nykyisin paikalla on satama huviveneille.
Väylän syväys on 1,2-1,8 m ja mastonkorkeus 6,0 m.

Tarmo Hurskainen © 2005

 


Lähde: Tarmo Hurskaisen oma tietojen hankinta, 2005
Ole hyvä ja lähetä kommenttejasi ja mahdollisia lisätietoja ruotsiksi tai englanniksi Bosse Arnholmille tai suomeksi Tarmo Hurskainen.

Denna sida på svenska

Klikkaa tätä sulkuporttia päästäksesi takaisin Suomen kanavien etusivulle.

 

Tätä sivua on muutettu viimeksi 12-10-16