Höyrylaiva Kuru upposi lähellä tätä Siilinkarin majakkaa.

Höyrylaiva Kuru upposi lähellä tätä Siilinkarin majakkaa.

© Kuvat Terhi ja Matti Grönroos

Kurun haaksirikko

Oli 7. syyskuta 1929. Näsijärvellä raivosi mahtava pohjoismyrsky. Koska oli lauantai, Tampereen Mustalahden satama kuhisi väkeä. Kaikki halusivat kotiinsa maaseudulle viikonlopuksi. Mutta myrsky puhalsi 11-12 beaufortin voimalla.
Satamassa oli kolme laivaa valmistautumassa lähtöön, mutta kapteenit epäröivät, Pienempi s/s Ylöjärvi lähti kuitenkin matkaan ja näytti selviävän hyvin myrskyävällä selällä, vaikka muut pienemmät alukset jäivät satamaan.
S/s Kurun komentosillalla seisoi kapteeni Onni Saarinen ja keskusteli laivamiesten kanssa lähdöstä. Kuru oli yksi Näsijärven suurimpia laivoja. Se oli rakennettu vuonna 1915 Sommers, af Hällström & Waldensin konepajalla Tampereella. Se oli lähes 30-metrinen. Laiva oli aluksi ollut yksikantinen, mutta se oli korotettu kaksikantiseksi edellisenä vuonna.
Klo 15.15 Kuru lähti satamasta ja otti kurssin pohjoiseen myrskyävällä Näsiselällä. Laivassa oli 148 matkustajaa ja 12 miehistön jäsentä. Kapteeni käsi hiljentämään vauhtia, koska suuret aallot iskivät niin voimakkaasti vasten laivan keulaa.
Kun laiva oli päässyt noin kilometrin päähän satamasta lähelle Siilinkarin majakkaa, huomasi kapteeni kolmen suuren hyökyaalton vyöryvän laivaa kohti. Hän käski sammuttaa koneet, jotta aluksen keula nousisi paremmin aaltojen päälle. Jättiaallot kuitenkin vyöryivät yli keulan ja laivaan sisälle. Keula alkoi painua veteen. Kolmas suuraalto kaatoi laivan ja se upposi parissa minuutissa. Kello oli 15.26.
Näsijärven suurin matkustajalaiva s/s Tarjanne oli lähtenyt aikataulunsa mukaan viisi minuuttia Kurun lähdön jälkeen ja aloitti heti pelastustoimet. Tarjanteeseen saatiin 15 ihmistä. Paikalle tuli myös hinaaja Näsijärvi ja yksityinen moottorivene. Näihin aluksiin saatiin pelastetuksi viisi ihmistä. Vielä illalla Näsijärvi-hinaaja löysi kaksi ihmistä pelastusveneestä. Haaksirikossa hukkui 138 ihmistä. Kaikkia ei koskaan löydetty.
Perusteellisten tutkimusten jälkeen todettiin, ettei kapteeni Saarinen ollut vastuussa onnettomuudesta. Tärkein syy oli se, että laivaa oli korotettu. Siitä oli tullut raskaampi ja kiikkerämpi. Konepaja oli varoittanut muutostöistä, mutta laivan omistajat olivat saaneet tahtonsa läpi. Laivasta puuttuivat myös tulvaluukut. Kolmas tekijä oli tietenkin Näsijärvellä raivonnut poikkeuksellisen kova myrsky.
Haaksirikko on pahin Suomen sisävesiliikenteen historiassa. Haaksirikon muistopatsas on pystytetty Näsinkallion puistoon Mustalahden sataman tuntumaan.

Tarmo Hurskainen

 


Lähde: Tampere-seuran internetsivu
Ole hyvä ja lähetä kommenttejasi ja mahdollisia lisätietoja ruotsiksi tai englanniksi Bosse Arnholmille tai suomeksi Tarmo Hurskainen.

Denna sida på svenska

Klikkaa tätä sulkuporttia päästäksesi takaisin Suomen kanavien etusivulle.

 

Tätä sivua on muutettu viimeksi 12-10-16