Ahkiolahden sulun alaportti. © Kuvat Lassi Kokkonen |
Viannon kanava osoittautui liian pieneksi, kun laivat tulivat suuremmiksi. Kun Nerkoon kanavatyöt aloitettiin vuonna 1866, antoi senaatti myös määräyksen Ahkiolahden kanavan rakentamisesta. Uusi kanava olisi avannut Kuopio-Iisalmi -reitin myös suuremmille aluksille.
Kanava suunniteltiin Maaninkajärven ja Onkijärven väliin. Kanavalinja oli yli 1,5 km pitkä. Rakennustyöt aloitettiin kesäkuussa 1866, mutta
ne keskeytettiin jo lokakuussa ja töitä jatkettiin vasta seuraavan vuoden joulukuussa. Kanava kaivettiin ensin täyteen syvyyteensä noin 600 metrin matkalla Onkijärveltä päin. Seuraavana keväänä kavettiin alakanava ja sulun pohja. Kanavan varteen rakennettiin myös rata maan kuljettamiseksi pois.
Määrärahat kuitenkin loppuivat. Silloin päätettiin työt keskittää Nerkoon kanavalle ja työt keskeytettiin Ahkiolahden kanavatyömaalla kesällä 1868. Uusi määräraha saatiin vasta vuonna 1872, jolloin työt taas aloitettiin.
Töitä haittasivat useat sortumat valmiiksi kaivetussa kanavassa ja sen tähden kanavan luiskille jouduttiin istuttamaan pajuja sitomaan maata.
Puinen sulku rakennettiin 1873-74. Se oli 38,6 m pitkä, 7,8 m leveä ja syvyys oli matalan veden aikana 1,9 m. Kanavan yli rakennettiin
rautainen kääntösilta. Kanava oli täysin valmis vuoden 1874 lopulla, mutta se oli avattu liikenteelle jo puoli vuotta aiemmin. Kanavan
kokonaispituudeksi tuli 1 672 m.
Myös tällä kanavatyömaalla sairaudet olivat suurena riesana ja yli 100 työntekijää menehtyi. Pahin vitsaus oli lavantauti erityisesti vuonna 1868.
Kun kanava avattiin, hankkittiin Iisalmeen kaksi rautaista höyrylaivaa. Pienempi alus asetettiin Iisalmi-Kuopio -linjalle ja suurempi laiva alkoi liikennöidä Saksaan Saimaan kanavan kautta.
Ahkionlahden ja Nerkoon sulut uusittiin Kuopio-Iisalmi -väylän parantamisen yhteydessä vuosina 1914-20. Uudet sulut rakennettiin betonista ja väylälle ruopattiin 2,4 metrin syväys.
Ahkionlahden kanava rakennettiin kokonaan uudelleen vuosina 1981-83 uittoja varten. Uusi kanava sijoitettiin osaksi samalle paikalle kuin
vanha kanava, mutta alakanava ja sulku sijoitettiin luoteeseen vanhasta kanavasta. Vanhaa sulkua ei siten tarvinnut purkaa, vaan se jäi veneilijöiden käyttöön ja nähtävyydeksi.
Kanavassa on nykyisin 500-600 sulutusta vuodessa. Vuonna 2004 uitettiin kanavasta noin 18 000 tonnia puutavaraa.
Tarmo Hurskainen © 2005
Pituus | Putouskorkeus | Sulkujen lukumäärä | Max aluksen pituus | Max aluksen leveys | Max aluksen syväys | Max maston korkeus |
1 870 m | m | 1 | 160 m | 11,8 m | 2,4 m | 12,0 m |
1980-luvun kanavanrakennustyyliä Ahkionlahdessa. | Sulku Maaninkajärvelle päin. | Sulku ympäristöineen. |
© Kuvat Riitta Kankkunen 1999
Sulkuportti vastavirtaan ja kanavalinja Onkiveteen päin. Sulku sijaitsee maantien 77 sillan alla. | Kanavan ympäristöä Onkiveden suuntaan. | Sulkuportti vastavirtaan päin. | Maantiesilta kanavan yli ja uittosulku kokonaisuudessaan. |
© Kuvat Riitta Kankkunen 1999
Ahkionlahden vanha kanavaVanhaa Ahkionlahden kanavaa käyttävät nykyään veneilijät. | Kanavatorni ei ole alkuperäinen. | Sulku Maaninkajärvelle päin. |
© Kuvat Riitta Kankkunen 1999
Kanavalinja Maaninkajärvelle päin. | Sulun kiviseinää ja portti alavirtaan päin. | Kanavalinja Onkivedelle ja maantie 77. |
© Kuvat Riitta Kankkunen 1999
Klikkaa tätä sulkuporttia päästäksesi takaisin Suomen kanavien etusivulle.
Tätä sivua on muutettu viimeksi