Kanavanrakentajia Suomessa

Aleksandr Suvorov

(1729 - 1800)
Aleksandr Suvorov oli kuuluisa venäläiskenraali, joka voitti kaikki käymänsä taistelut. Han rakennutti neljä avokanavaa Saimaalle osana Kaakkois-Suomen linnoitustöitä vuosina 1792-98. Nämä kanavat ovat Kutvele, Käyhkää, Kukonharju ja Telataipale. Ne olivat Suomen ensimmäisiä kanavia. Ainoastaan Mustion sulut oli tiettävästi rakennettu ennen niitä.
Lähde: Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia, Otava 1991.

 

Henrik Gabriel Porthan

(1733 - 1804)
Yksi Henrik Gabriel Porthanin suurista hankkeista oli perata Kokemäenjoki. Yhtenä ajatuksena oli kaivaa kanava joen keskiosan koskien ohitse. Kenraali Fabian Wrede esitti ajatuksen kuningas Kustaa IV Aadolfille, joka antoikin luvan kaivaa ns. Kravin kanava. Työt aloitettiin vuonna 1803 ja Porthan itse johti työmaata, mutta hän kuoli seuraavana vuonna. Sota keskeytti työt vuonna 1808 eikä niitä enää sen jälkeen jatkettu. Porthan esitti jo vuonna 1801, että englantilaistyyppiset kanavat sopisivat erinomaisesti Suomeenkin.
Lähde: Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia, Otava 1991.

 

Henrik Johan Krej

Ruukinpatruuna Henrik Johan Krej rakensi tiettävästi Suomen ensimmäiset sulut. Krej omisti ruukin Mustionjoella Karjaalla ja halusi parantaa mahdollisuuksia kuljettaa malmia. Hän rakensi tiettävästi kaksi sulkua Mustionjokeen vuosina 1744-45. Nämä olivat Suomen ensimmäiset sulut.
Lähde: Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia, Otava 1991.

 

Johan Jacob von Julin

(1787 - 1853)
Johan Jacob von Julin tuli Antskogin ja Koskin ruukkien johtajaksi vuonna 1822. Hän rakensi sulut Antskogiin ja Koskiin malminkuljetusten parantamiseksi. Antskogin sulku rakennettiin vuonna 1824 ja Koskin sulku vuonna 1827. Sen jälkeen Julin suunnitteli vielä kahden muun sulun rakentamista samalle alueelle, mutta niitä ei koskaan rakennettu.
Lähde: Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia, Otava 1991.

 

Viktor Zebor Bremer

(1804 - 1869)
Ruukinomistaja Viktor Zebor Bremer rakensi Strömman kanavan vuosina 1844-45, koska hänen ruukkinsa Teijossa tarvitsi parempaa ja lyhyempää vesitietä malminkuljetukseen. Hän myös maksoi kanavatyöt.
Lähde: Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia, Otava 1991.

 

Nils Ludvig Arppe

(1803 - 1861)
Nuori Nils Ludvig Arppe tuli osakkaaksi vuonna 1824 Pielisjoella sijainneeseen Utran sahaan. Arppe oivalsi nopeasti, että sahateollisuudella oli suuret mahdollisuudet Pielisjoella, mutta täytyi saada vesitie kuntoon tuotteiden kuljettamiseksi. Hän rakensi sulkukanavan Utrankoskeen ilmeisesti vuonna 1832 ja sen jälkeen vesitie oli auki Saimaan vesistöön. Tämä oli Suomen ensimmäinen sulku Länsi-Uudenmaan ulkopuolella ja näytti suuntaa vesiteiden mahdollisuuksista.
Arppe hankki yhdessä viipurilaisen I. F. Hackmanin kanssa Suomen ensimmäisen höyrylaivan. S/s Ilmarinen kuljetti puutavaraa Joensuusta ja Puhoksesta Joutsenoon ja Lappeenrantaan ja kuljetti paluumatkalla elintarvikkeita.
Lähde: Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia, Otava 1991.

 

Fredrik Adolf Hällström

(1787 - 1861)
Fredrik Adolf Hällström oli harjoittelijana Göta-kanavan työmaalla vuosina 1813-1819. Hän aloitti koskenperkausjohtokunnassa vuonna 1819 ja vuonna 1824 hänet nimitettiin Oulun piirin johtajaksi. Hän oli tässä virassa kuolemaansa saakka. Hän tutki Varkauden ja Kuopion välisen vesitien ja suunnitteli sitten sulkukanavat Konnukseen ja Taipaleeseen. Hän myös johti näiden kanavien tekemistä.
Lähde: Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia, Otava 1991.

 

Carl von Rosenkampff

(1793 - 1846)
Paroni, kenraalimajuri Carl von Rosenkampff oli koskenperkausjohtokunnan johtajana vuosina 1827-46. Hänellä oli merkittävä rooli Suomen kanavointihankkeissa. Hänen suurin työnsä oli Saimaan kanava, jonka hän suunnitteli ja käynnisti työt.
Lähde: Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia, Otava 1991.

 

Nils Ericson

(1802 - 1870)
Carl von Rosenkampffin kuoleman jälkeen Saimaan kanavan rakennustyömaan ylijohtajaksi tuli ruotsalainen Nils Ericson, joka oli jo vuodesta 1845 alkaen ollut asiantuntijainsinöörinä kanavan rakentamisessa. Ericsson hankki Ruotsista useita ammattimiehiä kanavatyömaalle. Hän oli tässä virassaan vuoteen 1854 saakka.
Lähde: Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia, Otava 1991.

 

Bror Berndt Höök

(1834 - 1901)
Bror Berndt Höökillä oli suuri rooli kanavatöissä Suomessa 1860 - 1890-luvuilla. Hän oli alkujaan sotilas, mutta aloitti insinööriopiskelut vuonna 1856. Hän johti töitä Konnuksessa (1865-67), Taipaleessa (1867-71), Ahkionlahdessa (1866-74) ja Pielisjoen kanavoinnissa (1874-79). Pielisjoen kanavointi oli iso työmaa, sillä sinne rakennettiin yhdeksän sulkukanavaa ja kaivettiin kanavaa yhteensä 5,4 km. Hän suunnitteli myös Puhoksen kanavan, mutta tämä hanke jäi kesken. Myöhemmin hän oli kanavapäällikkönä Pielisjoella sekä piiri-insinöörinä Päijänteen ja Kuopion piireissä.
Hän oli myös kuuluisa metsästäjä ja hänen tiedetään kaataneen 134 täysikasvuista karhua.
Lähde: Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia, Otava 1991.

 


Ole hyvä ja lähetä kommenttejasi ja mahdollisia lisätietoja ruotsiksi tai englanniksi Bosse Arnholmille tai suomeksi Riitta Kankkuselle. tai Tarmo Hurskainen.

Denna sida på svenska

 


Tätä sivua on muutettu viimeksi 12-10-15