Kymmeneälvkarta

Kymijoen kanavointisuunnitelmat
Kymmene älv

Kymijoen kanavointi otettiin ensimmäisen kerran esille vuonna 1819, mutta vasta vuonna 1838 käynnistyivät tarkemmat tutkimukset. Luutnantti V. Favorin sai tehtäväkseen tutkia reittiä Päijänteen ja Suomenlahden välillä. Favorin suunitteli linjauksen Kymijoen kautta. Reitille olisi tarvittu 25 sulkua.
Kun 1850-luvulla tutkittiin suuria kanavahankkeita, nousi Kymijoen kanavointi jälleen esiin. Hanke oli esillä valtiopäivillä vuosina 1863-64, mutta siitä ei tehty päätöstä. Suuria kanavahankkeita käsiteltiin myös 1920-luvulla laajassa liikenneväyliä koskevassa mietinnössä. Päijänne-Kymijoki-Suomenlahti -reitti luokiteltiin ensimmäiseen luokkaan, joka tarkoitti kolmen metrin kulkusyvyyttä.
Hanke arvioitiin kuitenkin liian kalliiksi.
Suomen Vesitieyhdistys nosti hankkeen esiin 1990-luvulla. Suunnitelmia ja laskelmia tehtiin. Kanavan linjaus suunniteltiin samoin kuin sulut, jotka olisivat oleet 120 m pitkiä. Liikenneministeriön virkamiehet käyttivät laskelmissaan mallina 135 m pitkää alusta.
Kvaerner-Masayards kehittu 2000-luvun alussa DAS-aluksen ((Double Acting Ship), joka pystyisi kulkemaan jäissä ilman murtaja-apua. Sisävesi- ja rannikkoliikenteeseen tarkoitettu alus on 90 m pitkä, 13,5 m leveä ja syväykseltään 3,0 m. Vesitieyhdistys esitti, että kanava mitoitettaisiin tällaiselle alukselle. Hallitus päätti kuitenkin vuonna 2002, että kanava ei ole kannattava liikenneminsiteriön laskelmien mukaan.
Ympäristöjärjestöt ovat vastustaneet voimakkaasti kanavahanketta. Ne huomauttivat, että Kymijoen pohjassa on vaarallisia myrkkyjä teollisuuden päästöinä. Myrkyt lähtisivät ruoppauksissa liikkeelle ja seurauksena voi olla ympäristötuho.
Kymijoen kanavointi onkin aika vaikea toteuttaa. koska itse jokea voidaab käyttää hyödyksi vain lyhyehkö osuus ja maakanavaa täytyisi kaivaa yli 35 km. Vesitieyhdiostys kuitenkin uskoo, että asia nousee uudelleen vakavasti esiin, kun polttoaineiden hinnat kohoavat riittävän korkealle.
Kymijoen kanava olisi ollut vaihtoehto Saimaan kanavalle, joka sijaitsee osittain Venäjän puolella, Suomen ja Venäjän välinen vuokrasopimus Saimaan kanavasta päättyy vuonna 2013.

Tarmo Hurskainen © 2005

 


Lähteet: Turkka Myllykylä: Suomen kanavien historia, Otava 1991.
Ole hyvä ja lähetä kommenttejasi ja mahdollisia lisätietoja ruotsiksi tai englanniksi Bosse Arnholmille tai suomeksi Tarmo Hurskainen.

Denna sida på svenska

Klikkaa tätä sulkuporttia päästäksesi takaisin Suomen kanavien etusivulle.

 

Tätä sivua on muutettu viimeksi 12-10-16