Päijänne-Keitele kanavareitti
Päijänne-Keitele farled

Keskisuomalaiset ajoivat Päijänteen ja Keiteleen yhdistävää kanavareittiä voimakkaasti 1840-luvulta alkaen. Varsinkin 1800-luvun lopulla yritettiin kanavareittiä saada useilla anomuksilla. Rautatien rakentaminen vuonna 1898 Jyväskylän ja Suolahden välille hiljensi kanavapuheet pitkiksi ajoiksi.
Uudelleen kanavahanke nousi esiin 1950-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä irtouitto loppui ja puunippuja alettiin kuljettaa ns. rautakanavaa pitkin Keiteleen ja Päijänteen välillä. Tämä voimisti vaatimuksia reitin kanavoimiseksi. Hankkeesta valmistuikin yleissuunnitelma vuonna 1962, mutta rakentamiseen ei ryhdytty. Suunnitelma ajanmukaistettiin vuonna 1981.
Tie- ja vesirakennushallitus laati suunnitelman kanavan rakentamiseksi muutamaa vuotta myöhemmin ja anoi valtion vuoden 1986 budjettiin varoja rakennushankkeelle. Kanavointi päätettiin ottaa uudelleen esille vuoden 1988 valtion budjetin käsittelyn yhteydessä. Liikenneministeriö halusi kuitenkin lykätä ratkaisun seuraavan vuoden budjetin yhteyteen.
Tällöin syntyi ajatus, että kanavan rakentaisivat neuvostoliittolaiset. Tällä tasapainotettaisiin Suomen ja Neuvostoliiton välistä kauppaa. Näin myös tehtiin. Esisopimus allekirjoitettiin keväällä 1989 ja urakkasopimus seuraavan vuoden alussa. Kokonaisurakka oli arvoltaan noin 175 miljoonaa markkaa. Siihen sisältyivät viiden sulkukanavan ja kuuden sillan rakentaminen sekä väyläruoppaukset. Työt aloitettiin keväällä 1990 ja liikennöinti kanavareitillä alkoi vuonna 1993.
Reitin pituus on 45 km ja korkeusero Päijänteen ja Keiteleen välillä on 21 m.
Kanavareitti ei ole koskaan päässyt asetettuihin liikennetavoitteisiin. Uitot ovat jääneet ennakoitua selvästi pienemmiksi ja ovat vähentyneet viime vuosina entisestään. Vuonna 2004 kanavan läpi kulki enää 18 500 tonnia puutavaraa. Myöskään matkailu ei ole vetänyt odotetusti. Laivamatkailua haittaa reitin matala alikulkukorkeus. Reitin eteläpäässä Jyväskylästä kulkeva risteilyliikenne nostaa Vaajakosken sulutuslukemat lähes 2 000:een, mutta mitä pohjoisemmaksi mennään, sen pienempiä sulutusmäärät ovat: Paatelan sululla enää runsaat 700 vuodessa. Aluksia liikennöi eteläpään suluilla vuonna 2004 noin 2 000, mutta reitin pohjoisosan suluilla enää noin 1000.
Sulkukanavat järjestyksessä etelästä pohjoiseen (alavirrasta ylävirtaan):
Vaajakoski: pituus 250 m, korkeusero 2,50-2,65 m, mastonkorkeus 5,5 m
Kuhankoski: pituus 750 m, korkeusero 4,00-4,10 m, mastonkorkeus 3,5 m
Kuusa: pituus 350 m, korkeusero 3,90-4,10 m, mastonkorkeus 3,5 m
Kapeenkoski: pituus 300 m, korkeusero 2,70-3,00 m, mastonkorkeus 3,5 m
Paatela: pituus 500 m, korkeusero 7,40-7,85 m, mastonkorkeus 3,5 m

Kaikissa suluissa hyötypituus 110,0 m, hyötyleveys 11,8 m, syväys 2,4 m.

Tarmo Hurskainen © 2005

Vaajakosken kanava

Pituus

Putouskorkeus

Sulkujen lukumäärä

Max aluksen pituus

Max aluksen leveys

Max aluksen syväys

Max maston korkeus

Sulutuksia vuodessa

250 m

2,50 - 2,65 m

1

110,0 m

11,8 m

2,4 m

5,5 m

2 000


Kuhankosken kanava

Pituus

Putouskorkeus

Sulkujen lukumäärä

Max aluksen pituus

Max aluksen leveys

Max aluksen syväys

Max maston korkeus

Sulutuksia vuodessa

750 m

4,00 - 4,10 m

1

110,0 m

11,8 m

2,4 m

3,5 m

1 800 - 2 000


Kuusan kanava

Pituus

Putouskorkeus

Sulkujen lukumäärä

Max aluksen pituus

Max aluksen leveys

Max aluksen syväys

Max maston korkeus

Sulutuksia vuodessa

350 m

3,90 - 4,10 m

1

110,0 m

11,8 m

2,4 m

3,5 m

1 500


Kapeenkosken kanava

Pituus

Putouskorkeus

Sulkujen lukumäärä

Max aluksen pituus

Max aluksen leveys

Max aluksen syväys

Max maston korkeus

Sulutuksia vuodessa

300 m

2,70 - 3,00 m

1

110,0 m

11,8 m

2,4 m

3,5 m

1 000


Paatelan kanava

Pituus

Putouskorkeus

Sulkujen lukumäärä

Max aluksen pituus

Max aluksen leveys

Max aluksen syväys

Max maston korkeus

Sulutuksia vuodessa

500 metriä

7,40 - 7,85 metriä

1

110,0 metriä

11,8 metriä

2,4 metriä

3,5 metriä

800



Kuhankosken sulun alaportti.

Kapeenkoski sulku yläjuoksulta päin.

Paatelan sulku alajuoksulta nähtynä. Hinaaja tukkilauttoineen tulossa sulusta ulos.

Katso lisää kuvia Kuhankosken kanavasta.
© Kuvat: Joonas Peltokorpi

Katso lisää kuvia Kapeenkosken kanavasta.
© Kuvat: Joonas Peltokorpi

Katso lisää kuvia Paatelan kanavasta.
© Kuvat: Joonas Peltokorpi

Vaajakoski kanal från söder.

Vaajakoski kanal från söder.

Katso lisää kuvia Vaajakosken kanavasta.
© Bild: Aarno Isomäki

Katso lisää kuvia Kuusaan kanavasta.
© Bild: Antti Rakkolainen

 


Lähteet: Myllykylä T. Suomen kanavien historia. Helsinki: Otava; 1991. Omat käynnit
Ole hyvä ja lähetä kommenttejasi ja mahdollisia lisätietoja ruotsiksi tai englanniksi Bosse Arnholmille tai suomeksi Tarmo Hurskainen.

Denna sida på svenska

Klikkaa tätä sulkuporttia päästäksesi takaisin Suomen kanavien etusivulle.

 

Tätä sivua on muutettu viimeksi 12-10-16