Karvion kanava
Karvio kanal

Karvion kanava kuuluu Heinäveden reittiin ja yhdistää Kallaveden ja Haukiveden.
Maantie 23 ylittää kanavan Karvion kylässä noin 60 kilometrin päässä Joensuusta ja 50 km päässä Varkaudesta.
Heinäveden reitin varrelle jääviä vesialueita ovat Kallavesi, Suvasvesi, Varisvesi, Karvionkoski, Kermajärvi, Joutsenvesi, Tappuvirta/Oravi ja Haukivesi.


Näkymä ylävirtaan päin. Karvionkoski virtaa kanavan vierellä.
© Kuvat Sami Vastela


Alempi sulkuportti ja itsepalveluköysi. Sulku on automatisoitu ja sulutus toimii köydestä vetämällä.

Sulku

Kanavalinja vastavirtaan päin.

Alempi sulkuportti ja itsepalveluköysi. Sulku on automatisoitu ja sulutus toimii köydestä vetämällä.

Sulku

Kanavalinja vastavirtaan päin.

© Kuvat 2002 Riitta Kankkunen

Kanava alavirtaan päin.

Maantiesilta ja sulun alaportit etualalla. Takana näkyy Karvionkoski.

© Vasemmalla puolella ovat kuvat ovat Riitta Kankkusen ottamia vuonna 2002.

Karvion kanava ja koski alavirran puolelta.

Kanava alavirtaan päin.

Maantiesilta ja sulun alaportit etualalla. Takana näkyy Karvionkoski.

Karvion kanava ja koski alavirran puolelta.
© Kuva Jarrno Sariola

Pituus

Putouskorkeus

Sulkujen lukumäärä

Suurin venepituus

Suurin veneleveys

Suurin syvyys

Suurin maston korkeus

Suurin sallittu nopeus

175 m

1,3 m

1

35,5 m

7,5 m

2,1 m

m


Kanavan historiaa lyhyesti:
Ensimmäiset höyrylaivat aloittivat liikennöinnin alueella 1880-luvun lopulla. Palokin sahan omistuksessa ollut S/S Valpas alkoi purjehtia Karviosta Kuopioon. Kaksi vuotta myöhemmin perustettiin Suvasveden Höyryvenhe Oy, jonka alukset liikennöivät samaa reittiä. Palokin sahan isännöitsijä Johan Luukkonen pyysi vuonna 1890, että Suvasveden ja Kermajärven välinen väylä syvennettäisiin kuuteen jalkaan. Heinäveden kunta ja Suvasveden Höyryvenhe Oy osallistuivat vetoomukseen.
Kuopion piiri-insinööri Ivar Telén laati kaksi vaihtoehtoista väyläehdotusta. Kirjeessään 15.10. 1891 kehotti senaatti koskenperkausjohtokuntaa aloittamaan työt Suvasveden ja Kermajärven välisen väylän syventämiseksi. Senaatti myönsi 29 000 markkaa työtä varten. Väylää parannettiin vuosina 1892 ja1895, ja hinnaksi tuli 40 000 markkaa.
Karvionkoski Karvionjärven ja Kermajärven välillä oli hankala, koska pudotusta oli 1,3 metriä. Heinäveteläiset pyysivät sulkua rakennettavaksi koskeen. Koskenperkausjohtokunta tuki heidän anomustaan, ja Senaatti myönsi 125 000 markkaa kanavan rakentamiseen 3.5.1895. Kosken vierelle päätettiin rakentaa kivisulku ja sulun yli kääntösilta. Heinäveden kunta avusti työtä lahjoittamalla tarvittavan puutavaran ja 2000 miestyötuntia.
Työt Karviossa aloitettiin 1.7.1895. Suunnitelmat laati insinööri Ivar Telén, joka huolehti myös työnjohdosta. 1895 paikalla tehtiin pääasiassa louhinta- ja kivenhakkaustöitä. Vuotta myöhemmin huhtikuussa aloitettiin varsinainen sulunrakennustyö, ja sulkumuurit valmistuivat heinäkuun alussa. Sulku avattiin liikenteelle 10.9.1896. Karvion kanava maksoi yhteensä 120 206 markkaa.
Karvion kanavaa ei ole laajennettu nykyajan ja uiton vaatimuksiin. Savonlinnan ja Kuopion välinen syväväylä rakennettiin 1960- ja 1970-lukujen aikana Varkauden kautta (ks. Taipaleen kanava ja Konnuksen kanava).
Kanavanvartijan talo ja muut rakennukset on purettu.

Riitta Kankkunen © 2003


Lähteet: Myllykylä 1991: 222-224
Ole hyvä ja lähetä kommenttejasi ja mahdollisia lisätietoja ruotsiksi tai englanniksi Bosse Arnholmille tai suomeksi Riitta Kankkuselle.

Denna sida på svenska

Klikkaa tätä sulkuporttia päästäksesi takaisin Suomen kanavien valikkoon.

 

Tätä sivua on muutettu viimeksi 12-10-16