Jakokosken kanava
Jakokoski kanal

1877 - 1878
Jakokosken kanavalle on helppo mennä, koska se on merkitty tiekarttaan (Jakokoski kanavamuseo, Jakokosken kanavamuseo eller Kanavamuseo Jakokoski) ja sinne on opasteet maanteiltä 73 ja 74.Kesäisin voi matkustaa Joensuusta Kolille ja Nurmekseen kulkevalla M/S Vinkerillä Jakokoskelle. Katso lisää tietoja sivulta www.saimaaferries.fi


 

Sulun rakennus
Rakennustyöt aloitettiin heinäkuussa 1877. Työkalut ja materiaalit kuljetettiin jokea myöten Joensuusta. Kun pato valmistui, aloitettiin kaivutyöt ja kanavalinjan reunat peitettiin kivillä. Samanaikaisesti rakennettiin allas kohtaaville aluksille.
Sulun rakennustyöt aloitettiin 1878. Sulun paikka ja kynnykset louhittiin kallioon, mutta muut osat rakennettiin puusta. Kanavanvartijan talon ja muiden rakennusten valmistumisen jälkeen kanava avattiin liikenteelle 1.10.1878. Vuonna 1907 puusulku muutettiin kivisuluksi.

Opaste Jakokosken museonakanavalle maantien 73 varrella Jakokosken kylällä.

Jakokosken museoalueen kartta.

Kanava-alue ja kesäteatterin katsomo.

Opaste Jakokosken museonakanavalle maantien 73 varrella Jakokosken kylällä.
Kuva: Merja Räikkönen 1986.

Jakokosken museoalueen kartta.
Kuva: Helena Kinnunen 1989.

Kanava-alue ja kesäteatterin katsomo.
Kuva: Merja Räikkönen 1986.

Kanava-alue ja hinaaja Utra.

Sulku alavirtaan päin.

Kanavanvartijan talo on nykyisin museo.

Kanava-alue ja hinaaja Utra.

Sulku alavirtaan päin.

Kanavanvartijan talo on nykyisin museo.

© Kuvat 1991 Riitta Kankkunen

Höyrykone vuosimallia 1917. Konetta käytettiin sähkögeneraattorina kanavatyömailla.

Höyrylaiva S/S Taimi IIIi Jakokosken sulussa.

M/S Vinkeri Jakokosken sulussa.

Höyrykone vuosimallia 1917. Konetta käytettiin sähkögeneraattorina kanavatyömailla.
Kuva: Ritta Kankkunen 1987.

Höyrylaiva S/S Taimi IIIi Jakokosken sulussa.
Kuva: Riitta Kankkunen 1987.

M/S Vinkeri Jakokosken sulussa.
Kuva: Riitta Kankkunen 1991.

Jakokosken sulku ja portti ylävirtaan päin. Valkoiset rakennelmat ovat kesäteatterin lippukoju ja silta.

Kanavan kiveystä kanavasaaressa kesällä 1995. Huom! Kanavassa on vaarallista uida, koska virta on voimakas!

Vesi on ruskeaa mutta puhdasta, ja kanavassa voi vaikka tiskata.

Jakokosken sulku ja portti ylävirtaan päin. Valkoiset rakennelmat ovat kesäteatterin lippukoju ja silta.
Kuva: Riitta Kankkunen 1999.

Kanavan kiveystä kanavasaaressa kesällä 1995. Huom! Kanavassa on vaarallista uida, koska virta on voimakas!
Kuva: Kyllikki Kankkunen 1995.

Vesi on ruskeaa mutta puhdasta, ja kanavassa voi vaikka tiskata.
Kuva: Riitta Kankkunen 1999.

Kanavan mitat

Kokonaispituus

Pudotuskorkeus

Sulkujen määrä

Sulun pituus

Sulun leveys

Sulun syvyys

537 m

? m

1

35,6 m

7,7 m

2,1 m


Jakokosken kanava tänään
Kanavan kiveys korjattiin kesällä 2003 ja sulku on erinomaisessa kunnossa. Jakokosken kanava kuuluu Suomen kanavamuseoon. Katso Merenkulkulaitoksen upeat sivut: www.fma.fi/vapaa_aikaan/kanavat/index.php?page=kanavat Katso myös www.jakokoski.net ja www.kontiolahti.fi. Alueella on pysyvä näyttely ja se on avoinna kesällä. Nähtävää on todella runsaasti, mm. vanhoja aluksia, kanavatyövälineitä, hinaajia, höyrykoneita, generaattoreita, karttoja, kuvia Pielisjoen kanavista ja kaikkea muuta. Kanavanvartijan talossa esitellään kanavanvartijan ja hänen perheensä elämää 1800- ja 1900-luvuilla. Jakokosken kanavalla on kesäteatteriesityksiä kesä-heinäkuussa. Alue on erittäin viihtyisä ja kannattaa varata aikaa sekä hyvät eväät. Jos haluat käydä vain yhdellä Pielisjoen vanhoista kanavista, suosittelen lämpimästi Jakokoskea. Paikkaan on helppo mennä ja siellä on erittäin paljon nähtävää.

Riitta Kankkunen © 2005


Lähde: Myllykylä T. Suomen kanavien historia. Helsinki: Otava; 1991. Kontiolahti Jakokosken museokanava. Esite. Joensuu: P.A.L.K. PunaMusta 5/95. 1995. Riitta Kankkusen omat käynnit.
Ole hyvä ja lähetä kommenttejasi ja mahdollisia lisätietoja ruotsiksi tai englanniksi Bosse Arnholmille tai suomeksi Riitta Kankkuselle.

Denna sida på svenska

Klikkaa tätä sulkuporttia päästäksesi takaisin Suomen kanavien etusivulle.

 

Tätä sivua on muutettu viimeksi 12-10-16